Elintarvikkeiden pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutukset. FutupackEKO2010-hanke

Abstract

Tässä raportissa esitellään FutuPackEKO2010-hankkeessa kolmelle pakatulle elintarviketuotteelle tehtyjen elinkaaritapaustutkimusten tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset. Keskeisenä lähtökohtana tutkimuksessa oli vertailla elintarvikepakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja kiinnittäen erityisesti huomioita siihen, että mahdollinen kuluttaja- eli kotitaloushävikki ja sitä kautta turhasta elintarviketuotannosta ja -jätehuollosta aiheutuvat ympäristövaikutukset eri pakkausvaihtoehdoissa sisältyvät arvioon. Tutkimuksessa selvitettiin kolmen pakatun elintarvikkeen (kokolihaleikkele, ruispalaleipä ja soijapohjainen jogurttityyppinen tuote) ja niiden pakkausvaihtoehtojen koko tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä syntyvät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusluokista huomioitiin ilmastonmuutos, rehevöityminen ja happamoituminen. Tutkimuksessa keskeinen selvitettävä tekijä oli kuluttajahävikin suuruus pakkauskoon ja pakkausmateriaalin funktiona ja kuluttajahävikin tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi itse pakkausten valmistamisen ja loppukäytön ympäristövaikutuksiin verrattuna. Ympäristövaikutusten laskennassa huomioitiin ylijäävän elintarvikejakeen eli kuluttajahävikin tuotannosta ja jätehuollosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kuluttajahävikin määrää selvitettiin kuluttajakyselyllä, josta tuloksena saadut hävikit jäivät kuitenkin kohtalaisen pieniksi suhteessa muualla maailmassa esitettyihin lukuihin eikä eri pakkausvaihtoehtojen hävikeissä havaittu juurikaan merkittäviä eroja. Kuluttajahävikkiä mallinnettiin kyselyn tulosten ja maailmalla esitettyjen lukujen pohjalta laadituilla hävikkiskenaarioilla. Pakkausten ja kuluttajahävikin loppukäsittely mallinnettiin neljän eri jätehuoltotilanteen mukaan, joista kaksi kuvasivat nykyään käytössä olevia sekajätteen ja biojätteen käsittelytapoja. Toisessa tapauksessa arvioitiin sekajätteen päätyvän kaatopaikalle ja toisessa energiahyötykäyttöön. Lisäksi mallinnus suoritettiin kahdelle jätehuoltoskenaariolle, joista toinen kuvasi kaikkien jätejakeiden johtamista massapolttoon ja toinen maksimaalista kierrätystä ja energiahyötykäyttöä Tulokset osoittavat että itse kyseisten elintarviketuotteiden tuotannosta syntyvät ympäristövaikutukset ovat tuote-pakkausjärjestelmätasolla dominoiva tekijä. Kuluttajahävikin määrän havaittiin olevan tutkimukseen valituilla hävikkiskenaarioilla pääsääntöisesti tärkeämpi ilmastonmuutokseen, rehevöitymiseen ja happamoitumiseen vaikuttava tekijä kuin tuotetta suojaavien pakkausten valmistus ja loppukäyttö. Pakkausratkaisut ja muodot, joilla kuluttajahävikkiä syntyi mahdollisimman vähän, aiheuttivat täten kokonaisuudessaan myös vähiten ympäristövaikutuksia. Siksi mahdollisesti syntyvän kuluttajahävikin määrä olisi ehdottomasti arvioitava muiden elintarvikepakkausten suunnittelussa huomioitavien tekijöiden yhteydessä ja itse asiassa tuotteiden ja pakkausten tutkimuksen ja tuotekehityksen tulisi tapahtua integroidusti. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkittaessa ja vertailtaessa erilaisten pakkausten ympäristövaikutuksia tulee vertailuihin ehdottomasti sisällyttää sekä tuotteiden että tuotehävikin arvioidut ympäristövaikutukset, ainakin hävikkiskenaarioiden kautta, jotta saadaan kokonaiskuva verrattavista asioista ja niiden suuruusluokista. Pakkausten suunnittelussa pystytään tällöin jo ennalta käsin vähentämään rehevöittäviä, happamoittavia ja kasvihuonekaasupäästöjä kuluttajahävikin minimoinnin seurauksena. Mikäli rinnakkaisten pakkausvaihtoehtojen tuotehävikit oletetaan yhtä suuriksi ja tarkasteluun sisällytetään koko tuote-pakkausjärjestelmän elinkaaren kaikki vaiheet, jäivät eri pakkausvaihtoehtojen väliset ympäristövaikutuserot suhteellisen pieniksi.

This report presents the results of life cycle assessment based case studies of packed food products made in the Futupack2010EKO Project. The focal starting point for the study was to compare the environmental impacts of different food packaging options and including also impacts from the management of waste generated at the consumer phase due to deficient packaging. Environmental impacts of the entire production and consumption systems of three packed food products (ham, dark bread and a soy based yoghurt like product) and their packaging options were studied. Of the different environmental impact categories climate change, eutrophication, and acidification impacts were considered in the LCA studies. Special focus was laid on studying the amounts of consumer food waste as a function of the package size and the packaging material and on the assessment of the significance of the environmental impacts of the production and management of wasted food in relation to environmental impacts of the production and the end-use of packages. The environmental impacts associated with the production and management of the food fraction wasted by consumers were thus considered in the LCA calculations. The amount of consumer food waste was studied through a consumer survey. According to the results of the survey the amounts were moderately lower compared to results of other food waste studies done elsewhere and significant differences were not observed between food waste amounts of different packaging options. No difference were found in the consumer loss between package materials. Therefore the consumer food waste was modelled using food waste scenarios based on the results of the consumer survey and of other food waste studies. End of life management and recycling of consumer food waste and package waste was modelled using four different scenarios. Two of these describe the present treatment methods for mixed and organic waste. In another alternative mixed waste was placed into landfill and in the other it was recovered as energy. In addition to these present state scenarios, two future waste management scenarios were established and studied. One alternative was energy recovery for all waste components and the other alternative assessed was energy recovery with maximum material recycling. The results of the LCA based case studies done showed that the production of the packed food product itself is the dominating cause of environmental impacts at the product-package system level. It was e.g. discovered that when using the chosen consumer food waste scenarios the production chain of wasted food was a more important cause for emissions related to climate change, eutrophication and acidification than the production chains of packages. Packaging solutions that minimize the generation of consumer food waste thus lead to the lowest amount of total environmental impacts in the entire production chain. Therefore the amount of possible consumer food waste should always be assessed together with other important sustainability aspects that should be taken into account when designing food packages. In fact, the research, planning and development of food products and their packages should be integrated to each other. This means that the environmental impacts of the production chains of both the consumed food product and the amount of food product that is wasted should definitely be included, at least through waste scenarios, when studying and comparing environmental performance of food packaging options in order to get a general view of compared matters and their order of significance. Thus eutrophying, acidifying and green house gas emissions can be reduced in advance through the minimization of consumer food waste. It was noticed that if the amounts of consumer food waste are assumed to be equally big for all packaging options and all stages of the life cycle of packed food product are considered in the assessment, the differences in total environmental impacts of different packaging options were relatively small.