Luke
 

Koivutisle - kasvinsuojelun uusi innovaatio

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorTiilikkala, Kari (toim.)-
dc.contributor.authorSegerstedt, Marjo (toim.)-
dc.contributor.csMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinsuojelu KLU / Kasvinsuojelu (KSU)-
dc.contributor.departmentMaa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinsuojelu KLU / Kasvinsuojelu (KSU)-
dc.date.accepted2011-05-11-
dc.date.accessioned2013-03-19T11:05:50Z
dc.date.accessioned2025-05-31T01:56:26Z
dc.date.available2013-03-19T11:05:50Z
dc.date.created2009-03-31-
dc.date.issued2009-
dc.description.abstractKoivutisletutkimuksen tärkein käynnistäjä oli Charcoal Finland Oy:n innovaatio, joka osoitti pyrolyysiöljyjen sopivan kasvinsuojelukäyttöön. Tutkimustavoitteemme olivat todistaa tisleen vaikutus nilviäisiin, testata muut mahdolliset käyttökohteet sekä osoittaa koivutisleen ja -tervan ekotoksikologiset vaikutukset. Tisleen tehosta nilviäisten karkotusaineena saatiin vakuuttava näyttö. Yllättävin tulos saatiin koivutisleen tehosta rikkakasvien torjunta-aineena, sillä koivutisle on kosketusvaikutteinen herbisidi, joka tehoaa erityisen hyvin jauhosavikkaan, pihatähtimöön ja muihin leveälehtisiin rikkakasveihin. Yksikin ruiskutus voi riittää, jos käsittelyt ajoitetaan oikein rikkakasvien taimettumisvaiheeseen keväällä. Tisle tehosi hyvin myös sammaliin. Väkevät koivutisleet pysäyttivät perunaruton kasvun ravintoalustalla lähes kokonaan ja irrallisilla perunan lehdillä koivutisleet estivät perunaruton infektion ja kasvun. Vuoden 2005 kenttäkokeessa koivutisleet hidastivat perunaruton etenemistä, mutta eivät estäneet sitä perinteisen fungisidin tavoin. Lahottajasienet eivät kasvaneet lainkaan maljoissa, joissa oli 10 tai 30 % tislettä. Tuholaisten torjunnasta tisleellä saatiin vaihtelevia tuloksia: tisle tehosi hyvin kirvoihin, muttei lainkaan kovakuoriaisiin. Punkkien torjunnassa tehot vaihtelivat torjuntateknologiasta riippuen. Tisleellä on myyriä karkottava vaikutus, mutta se ei muuta metsähiirten käyttäytymistä. Useista maaperätutkimuksista saadut tulokset osoittivat, että koivutisle ei ole haitallista maaperän hyötyeliöille. Laajan koesarjan jälkeen todettiin myös, että tisleellä ei ole myrkyllistä vaikutusta useimpiin vesieliöihin. Kasviperäiset aineet ovat siten tärkeä osa teknologiakehitystä, jolla voidaan vähentää kasvinsuojelun ympäristöhaittoja Euroopassa. Koivusta saatavat pyrolyysituotteet voitaisiin listata niin sanottuihin vähäisen riskin aiheuttaviin aineisiin. Tisleinnovaatiolla voi täten olla suuri vaikutus uusien ja ympäristöä säästävien kasvinsuojeluteknologioiden kehitykseen. Tämän tutkimuksen suurin vaikuttavuus liittyy kuitenkin kansalliseen puukemiaan ja Biorefinerykehitykseen (Biojalostamo) sekä eurooppalaiseen KBBE-politiikkaan (knowledge based bioeconomy). Plant factory (kasvit tehtaana) ajatus sai vahvistusta monella tavalla ja tuloksemme voivat edistää myös metsä- ja elintarvikeklusterin yhteiskehitystä.fi
dc.description.abstractThe first idea for using pyrolysis oils as plant protection product was discovered by owners of the company Charcoal Finland. In 2003 MTT started a systematic research for finding evidence to judge claims of the innovators. Our main aim was to prove that the birch tar oil (BTO) repels slugs and snails. Together with researcher from University of Helsinki we wanted to show also that BTO is an environmentally sound compound to be used as pesticide or biocide. One task of the joint project was focused on screening of other potential use of BTO in IPM programs and organic farming. We were able prove that BTO is an effective repellent for control of slugs and snails. Surprisingly we found also that the oil is a contact, broad spectrum foliar herbicide which can be used for control of broadleaf weeds. The oil repels also many kind of pests and can be used as insecticide and fungicide, too. Our toxicity studies showed clearly that aquatic organisms are invariably sensitive to the birch tar oil but results suggested that BTO does not pose a hazard to aquatic biota. The risk caused by high doses of BTO to soil organisms was insignificant. As a conclusion after three year studies we can say that BTO proved to be an interesting source for many kinds of biological pesticides. New application technologies should be developed before BTO can be widely incorporated to novel IPM programs. However, the main problem of commercialization of the innovation will be the costly EU registration. Challenges of the registration procedure of botanical oils as pesticide has well been described e.g. in reports of the EU founded REBECA project.en
dc.description.atiBirch tar oil - a new innovation as biological plant protection product-
dc.description.dacok-
dc.description.dacapuj pka-
dc.description.stav-
dc.description.ubbMyynti MTT, Viestintä ja informaatiopalvelut 31600 Jokioinen-
dc.formatVerkkojulkaisu-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent129 s-
dc.format.size1354-
dc.identifier.elsb978-952-487-226-3-
dc.identifier.elss1458-5081-
dc.identifier.olddbid416122
dc.identifier.oldhandle10024/475140
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/89087
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-487-226-3-
dc.languagefin-
dc.language.lsfi-
dc.language.lseng-
dc.publisherMTT-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofseriesMaa- ja elintarviketalous-
dc.relation.issn1458-5081-
dc.relation.numberinseries143-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/475140
dc.subject.agriforskoivutisle-
dc.subject.agriforskasvinsuojelu-
dc.subject.agriforskasvinsuojeluaineet-
dc.subject.agriforstorjuntamenetelmät-
dc.subject.agriforsbiologinen torjunta-
dc.subject.agriforsherbisidit-
dc.subject.agriforsinsektisidit-
dc.subject.agriforsfungisidit-
dc.subject.agriforsbiosidit-
dc.subject.agriforskarkotteet-
dc.subject.agriforsinnovaatiot-
dc.subject.finagriKa-
dc.subject.ftebirch tar oil-
dc.subject.fteplant protection-
dc.subject.ftebiological control-
dc.subject.ftepesticide-
dc.subject.ftepesticide-
dc.subject.fteinsecticide-
dc.subject.ftefungicide-
dc.subject.ftebiocide-
dc.subject.fterepellent-
dc.subject.ftemolluscicide-
dc.subject.ftebotanicals-
dc.teh21070034-
dc.teh41007-00023000-
dc.titleKoivutisle - kasvinsuojelun uusi innovaatio-
dc.typem-
dc.type.bib3. Kirjat raportit ja oppaat-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
met143.pdf
Size:
1.31 MB
Format:
Adobe Portable Document Format