Tuottava emolehmä

Abstract

Raportti kokoaa yhteen Tuottava emolehmä -hankkeessa Luonnonvarakeskuksella toteutettujen tutkimusten tulokset. Ensimmäinen tutkimus oli kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli selvittää, millä tavoin nautojen luonnetta on mitattu ja miten nautojen käsiteltävyyttä on mahdollista parantaa jalostuksellisin keinoin. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin myös selvittämään, miten nautojen luonne on yhteydessä eri tuotanto-ominaisuuksiin ja miten käsiteltävyys vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Kirjallisuusselvityksen tavoitteena oli luoda näkemys eläinten käsiteltävyyden kokonaisvaikutuksesta emolehmätuotantoon ja antaa vinkkejä helpommin sujuvaan käsittelytilanteeseen. Eläinten temperamentti vaikuttaa käsiteltävyyteen ja sitä kautta kaikkiin tuotanto-ominaisuuksiin. Helposti hermostuvien eläinten tuotannontaso on kaikissa emolehmätuotannon vaatimissa ominaisuuksissa matalampi kuin helpommin käsiteltävien ja rauhallisten eläinten. Eläinten sopeutuva, rauhallinen luonne vähentää loukkaantumisia ja helpottaa ryhmän toimivuutta erilaisissa tilanteissa ja kasvatusolosuhteissa. Perinnöllisesti reaktiivisten eläinten haaste on niiden heikompi sopeutuminen uusiin ja yllättäviin tilanteisiin. Pääsääntöisesti reaktiiviset eläimet tarvitsisivat enemmän toistoja ja sopeutumisaikaa kuin ryhmän muut jäsenet. Kaikki eläimet tulisi ehdollistaa ihmisten läsnäoloon ja rauhalliseen käsittelyyn. Yksilöiden temperamenteissa ja käsiteltävyydessä on eroja. Temperamentti on perinnöllinen ominaisuus, jota voidaan valita ja kehittää. Karjakohtaiset erot eläinten käsiteltävyydessä ovat suurempia kuin yksilö- tai rotukohtaiset erovaisuudet. Olennaisin tekijä on valita karjakohtaisesti sopivia ominaisuuksia omaan toimintaympäristöön. Käsiteltävyyden tärkein tekijä on osaava, huomioiva, oppiva ja toimiva karjanhoitaja. Eläinten käsittelytilanteeseen kannattaa aina valmistautua. Käsittelijöiden tulee tietää ja osata oma roolinsa käsittelytilanteessa. Eläinten käsittelyssä tulisi pitää tilanne aina rauhallisena. Rauhallisten eläinten käsittely on sujuvampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Eläinten fysiologinen rauhoittuminen vaatii noin 30 min. Tämän jälkeen käsittelytapahtuma voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä uudestaan. Eläimen elinkaaren aikana tuotantoketjussa on lukuisia eri toimijoita, jotka vaikuttavat toiminnallaan ja osaamisellaan eläimen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Naudoilla on hyvä muisti. Muistia voidaan käyttää hyväksi helpottamaan erilaisia naudan elämän aikana tapahtuvia käsittelytapahtumia. Eläimet tunnistavat eri ihmiset. Luottamuksellinen suhde karjanhoitajan ja eläimen välillä helpottaa jokapäiväisiä toimia sekä lisää eläinten ja ihmisten hyvinvointia. Tuotantoketjun vastuu on huolehtia eläinten hyvinvoinnista koko tuotantoketjun läpi, syntymästä teurastukseen. Vastuuseen kuuluu ottaa huomioon eläinten eritasoinen temperamentti ja käyttäytyminen tilanteissa, joissa eläimeltä vaaditaan erilaisia toimenpiteitä käsittelijöiden toimesta. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kahden menetelmän käyttöä liharotuisten nuorten nautojen luonteen arvioinnissa: perinteistä viisiportaista käsittelyhäkkitestiä ja käyttäytymisen laadullista arviointia eli QBA-menetelmää. Viisiportainen käsittelyhäkkiasteikko on ollut pitkään käytössä helppoutensa ja nopeutensa vuoksi, mutta sen karkea asteikko ei aina erottele eläinten hienovaraisia käyttäytymiseroja. QBA perustuu sen sijaan eläinten kokonaisvaltaiseen havainnointiin ja kuvaamiseen adjektiiveilla, kuten rauhallinen, aktiivinen, pelokas, sosiaalinen ja leikkisä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, täydentääkö QBA perinteistä viisiportaista käsittelyhäkkitestiä ja tuottaako se lisätietoa eläinten luonteesta ja kasvusta. Tulosten perusteella molemmat menetelmät mittaavat pääosin samaa ulottuvuutta, joka liittyy eläimen aktiivisuus-rauhallisuus-akseliin. Tämä näkyi erityisesti eläinten käyttäytymisessä käsittelyhäkissä ja lähtönopeudessa käsittelyhäkistä. Hermostuneet ja aktiiviset eläimet reagoivat nopeasti, kun taas rauhalliset olivat maltillisempia. QBA:n avulla pystyttiin erottamaan eläinten välisiä luonne-eroja tarkemmin. QBA:n asteikko on jatkuva ja se antaa enemmän sävyjä eläinten käyttäytymisen tulkintaan. Lisäksi QBA paljasti piirteitä, joita viisiportainen käsittelyhäkkitesti ei tavoita yhtä hyvin – erityisesti leikkisyys ja sosiaalisuus, jotka voivat kertoa eläimen sopeutumisesta ja persoonallisuuspiirteistä. Kasvutulosten tarkastelu osoitti, että aktiiviset, eloisan rentoutuneet eläimet kasvoivat keskimäärin paremmin kuin passiiviset tai hyvin sosiaaliset eläimet, Liiallinen sosiaalisuus tai välinpitämättömyys saattoi puolestaan heikentää kasvua. Näin ollen optimaalinen luonne näyttäisi olevan rauhallinen, mutta toimintakykyinen eli toisin sanoen eläin, joka ei stressaannu helposti, mutta kuitenkin kiinnostuu ympäristöstään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että viisiportainen käsittelyhäkkitesti toimii edelleen luonteen arvioinnin perusmenetelmänä, mutta sen tuloksia voidaan täsmentää liittämällä siihen valitut QBA-adjektiivit. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaiseen luokkaan liitetään sitä kuvaavat sanat, kuten aktiivinen-rauhallinen ja sosiaalinen-leikkisä, jotka toimivat arvioijien tukena ja parantavat tulosten toistettavuutta. Näin arviointi pysyy yksinkertaisena ja yhteensopivana nykyisten käytäntöjen kanssa, mutta sen tarkkuus ja luotettavuus paranevat merkittävästi.