Innovatiivinen ruokajärjestelmä : Tutkimusohjelman loppuraportti

Abstract

Innovatiivinen ruokajärjestelmä- tutkimusohjelman (InnoFood), 2016–2020, visiona on ollut tuottaa ratkaisuja kestävään ruokajärjestelmään, jossa tuotettu ruoka on terveellistä ja sen tuotanto ja kulutus tapahtuvat kestävästi luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Ohjelmassa toimittiin neljällä fokusalueella, joiden tavoitteina oli: 1) Arvioida ja edistää uusia tuotantomenetelmiä (genomiikka ja jalostus, teknologiat) 2) Parantaa eläintuotantoketjun kestävyyttä ja kilpailukykyä, 3) Lisätä kasvintuotannon kilpailukykyä ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuutta sekä 4) Kehittää terveellisiä ja kestäviä korkean lisäarvon ruoka- ja rehukonsepteja. Ohjelmakauden aikana Luke uudisti voimakkaasti tutkimusprofiiliaan, toimipaikkarakennettaan ja tutkimusalustojaan. InnoFood -ohjelma osallistui aktiivisesti tutkimuksen strategisesta suuntaamisesta ja tutkimusalustoista käytyyn keskusteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjelman pitkäjänteinen toiminta tulee jatkumaan Luken uuden ohjelmarakenteen kaikkiin ohjelmiin integroituneena. InnoFood -ohjelma toimi tiiviissä yhteistyössä BioSociety -ohjelman (Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa) kanssa, ja onkin vaikea erottaa näiden kahden ohjelman rooleja ruokajärjestelmän kehittämisessä. Erityisesti kestävyyteen ja kiertotalouteen liittyvät aiheet ovat olleet yhteistä tekemistä. Osa tämän loppuraportin teksteistä on BioSocietyn asiantuntijoiden tuottamia. InnoFood onnistui hienosti ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvattamisessa: mm. EU:n H2020 ohjelmasta saatiin neljä koordinoitavaa hanketta, ja lisäksi oltiin partnerina 16 H2020-hankkeessa. Suomen Akatemian rahoitusosuus kasvoi erityisesti ohjelmakauden loppua kohden. Asiakasrahoituksen kasvattamisessa ohjelma on ollut Lukessa edelläkävijä, vuonna 2019 saavutettiin jo yli 3 miljoonan euron asiakasrahoitus. Lisäksi Luken strategisella rahoituksella pyrittiin vahvistamaan osaamista tärkeiksi arvioiduilla tulevaisuuden aloilla, kuten mikrobien ja mikrobiyhteisöjen tutkimus, hyönteisten hyödyntäminen kiertotaloudessa, luomututkimus ja genomien editointi. Viestinnällä on ollut keskeinen rooli tutkimustulosten ja tutkimuksen tarjoamien ratkaisujen esiintuomisessa. Viestiä ratkaisuista kestävään ruokajärjestelmään on välitetty niin mediatiedotteissa, podcasteissa, blogeissa kuin suuremmissa tapahtumissa, webinaareissa ja yksittäisten hankkeiden pellonpiennartapatumissa. Merkittävää on ollut tutkijoiden osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun niin lehtien sivuilla, sosiaalisessa mediassa kuin useissa tapahtumissa. Keskustelut ja tutkimustiedon jalkauttaminen suoraan maatilayrittäjille jatkuu muun muassa Luken vetämässä, alkuvuodesta käynnistyneessä AgriHubi-verkostossa, joka kokoaa yhteen alan maatilayritysten neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista.