Kylmäpihattojen toimivuus Suomessa ja Virossa

Abstract

Lypsykarjaa on Suomessa perinteisesti pidetty lämpöeristetyissä tuotantorakennuksissa. Kylmäpihatto lehmien pitoympäristönä nousi tutkimuksen kohteeksi 1990- luvun alkupuolella. Intensiivisestä tutkimus- ja kehitystoiminnasta huolimatta kylmäpihatot eivät saavuttaneet varauksetonta vastaanottoa. Kylmäpihattojen osuus kaikista EU-jäsenyyden aikana tehdyistä navettainvestoinneista on vain 15 %. EU-jäsenyyden myötä rakennusinvestointien taso säilyi varsin hyvänä. Tämä ohjasi maidontuottajia valitsemaan perinteisen lämpöeristetyn tuotantorakennuksen. Viron maidontuotanto on alkanut merkittävä rakenteellinen muutos EU-jäsenyyden jälkeisenä aikana. Virossa keskituotos kasvaa, pienet navetat luopuvat ja tuotanto siirtyy uusiin suuriin kylmäpihatoihin. Viron lypsylehmistä jo kolmannes on 300 - 1200 -paikkaisissa kylmäpihatoissa, joita on jo noin 90 kpl. Käsillä olevassa yhteistutkimuksessa on selvitetty 50 suomalaisen ja 5 virolaisen kylmäpihattotilan rakenteellisia ominaisuuksia, talviolosuhteiden toimivuutta, pihattojen kaasumaisia päästöjä sekä työn kuvaa ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Lisäksi selvitettiin kylmäpihattorakentamisen kustannuksia. Suomalaisissa kohteissa lypsylehmiä oli yhteensä 1980 kpl, ja pihaton keskikoko oli noin 40 lehmää. Virolaisissa kohteissa lehmiä oli yhteensä 3400 kpl, ja vastaavasti keskikoko oli 680 lehmää. Edellä kuvattujen kohdetilojen lisäksi selvitettiin 142 -paikkaisen suomalaisen pihaton rakentamisen ekotehokkuutta erilaisilla vaihtoehtoisilla runkorakennejärjestelmillä. Selvityksessä käytettiin saksalaista MIPS-menetelmää. Kylmäpihatot ovat lehmien hyvinvoinin ja tuotoksen kannalta hyviä tuotantoympäristöjä. Pihaton kaasuista ammoniakkipäästöt ovat kylmäpihatossa pienempiä lämminpihattoon verrattuna. Toimivuuden kannalta ongelmatilanteet näyttivät tämän tutkimuksen aineistossa syntyvät -15 °C pakkasasteen alapuolella, jolloin lantakäytävät alkoivat merkittävästi jäätyä. Suomalaiset maidontuottajat olivat pääosin tyytyväisiä kylmäpihattoihinsa ja sitoutuneita sen toimintatapaan. Kylmäpihattokonsepti, joka sisältää kylmät eläinhallit ja lämpöeristetyn erillisen lypsykeskuksen, tarjoaa toimivan mallin uusia suuria, yli 300 lehmän tuotantoyksiköitä varten. Rakennukset suunnitellaan vapaaehtoisesti korkeintaan 2000 m2 kokoisiksi yksiköiksi, jotka yhdistetään palamattomilla käytävänivelillä. Näin suuretkin karjakokoyksiköt voidaan toteuttaa paloteknisesti hyväksyttävällä tavalla kustannustehokkaasti. Eläinhallien runkorakenneratkaisuissa puupilaripalkki ja puukehäratkaisut tuottavat ekotehokkaimman lopputuloksen. Talviaikaisen kondenssisuojauksen ja kesäaikaisen säteilylämpösuojauksen vuoksi kattoon suositellaan ohutta, enintään 5 cm paksuista lämpöeristyskerrosta.

Dairy cows have traditionally been kept in thermally insulated buildings. Uninsulated building became into a research focus in the 1990's. In spite of the intensive research and development uninsulated barns never became a success among milk producers. The share of uninsulated barns built under Finland's EU membership is only 15 % of all built dairy barns. Due to reasonable subsidy levels milk producers were encouraged to invest on traditional insulated buildings. On the contrary the development in Estonia turned out into a different direction after EU membership. Small herds are disappearing and milk production is consentrating on large units with uninsulated buildings Today already 30 % of all Esto-nian dairy cows are in unisulated buildings for 300 - 1200 dairy cows. There are 90 large units and the number is increasing. This cooperational research has surveyed 50 Finnish and 5 Estonian uninsulated dairy barn units. There were 1980 milking cows in Finnish barns and 3400 cows in Estonian barns. The monitored features were constructional concepts, wintertime functionality, barn gas emissions, work load and satisfaction in barn work. The building costs were monitored, too. The eco efficiency was evaluated in a Finnish model barn with MIPS-method. Uninsulated barn buildings are ideal production environments both from cow health's and production's point of view according to this research. Ammonia emissions are smaller in uninsulated barns compared to insulated barns. The functionality problems usually emerge under the -15 °C temperature when the manure alleys start to freeze. Finnish milk producers are devoted to their choice of uninsulated buildings. They also seem to be satisfied with the work load and the amount of work. The only disadvantage is roughly a month long period with frozen manure handling. Uninsulated building concept is cost efficient in large dairy units for more than 300 milking cows. According to the Finnish fire code E2 the building in the minimum requirement category P3 shall be fire sectioned into not larger than 2000 m2 units. The large dairy unit shall then be a collection of independent 2000 m2 units connected into each others with fire proof corridors. This is preferable also for landscape reasons when large units are visually split into smaller units.