Käynnistystukea saaneiden viljelijöiden tilojen kannattavuus ja tulevaisuuden suunnitelmat

Abstract

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1996-1999 tilanpidon aloittaneiden lypsykarja-ja kasvinviljelytilojen kannattavuutta tilanpidon aloitusvaiheessa sekä selvitetty viljelijöiden tilanpidolle asettamien tavoitteiden toteutumista ja jatkosuunnitelmia. Tutkimuksessa on etsitty vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen käynnistystukea saaneiden tilojen kannattavuus oli ensimmäisenä tilanpitovuotena? Mitä suunnitelmia tiloilla oli maataloustuotannon kehittämiseksi ensimmäisinä tilanpitovuosina ja sen jälkeen? Tutkimus perustuu rahoitustukea saaneiden tilojen seuranta-aineistoon sekä näille tiloille tehtyyn postikyselyyn. Seuranta-aineistoon on kunakin vuonna poimittu MMM:n Tietopalvelukeskuksen (TIKE) Rahtu-rekisteristä 100 tilan satunnaisotos käynnistystukea saaneista tiloista. Ensimmäiseen kysymykseen on haettu vastauksia selvittämällä käynnistystukea saaneiden tilojen taloudellisia tuloksia em. seuranta-aineiston pohjalta kannattavuuden, oman pääoman tuoton ja työansion osalta. Toiseen kysymykseen on haettu vastausta posti- ja internetkyselyn avulla, jossa selvitettiin viljelijöiden kokemuksia viljelijän ammatissa toimimisesta, päätöksenteosta sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Tavoitteena oli arvioida nuorten viljelijöiden tilannetta kyselyn ajankohtana ja verrata sitä tilanpidolle asetettujen ennakkoarvioiden ja tavoitteiden toteutumiseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu lypsykarja- ja kasvinviljelytilojen tuloksia. Käynnistystukea saaneilla tiloilla kannattavuus oli eteläisimmillä tukialueilla parempi kuin pohjoisen tuen C-alueilla, jossa oman pääoman tuottoprosentti jäi peräti negatiiviseksi. Tukialueittain tarkasteltuna tutkimustiloilla keskimäärin ei ylletty laskennalliseen kannattavuustavoitteeseen 1.0. Kannattavuus jäi heikoimmassa tilaneljänneksessä erittäin alhaiseksi, mutta parhaassa tilaneljänneksessä yllettiin lypsykarjatiloilla suhdelukuun 1.6 ja kasvinviljelytiloilla yli kahden. Kuitenkin tilanpidon aloittaneista lähes 80 % koki alenevan kannattavuuden erittäin ongelmallisena tai melko ongelmallisena maatalousyrittämisen kannalta.Viljelijäkyselyn mukaan noin 85 % vastaajista koki taloudellisen osaamisen tarpeen lisääntyneen. Myös paineet tilakoon kasvattamiseen ja lainojen määrä olivat lisääntyneet sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Yli puolet käynnistystukea saaneista viljelijöistä aikoikin laajentaa tilan maataloustuotantoa käynnistystukisopimukseen liittyvän viiden ensimmäisen tilanpitovuoden aikana ja sen jälkeen vielä kolmannes vastanneista aikoi laajentaa toimintaansa edelleen. Pieni osa vastanneista suunnitteli käyvänsä tilan ulkopuolella osa-aikatyössä ja ainoastaan alle prosentti tiloista aikoi lopettaa tuotannon tai myydä tilan viiden vuoden sopimuskauden päätyttyä.

This study was concerned with the profitability of dairy and crop farms started in 1996-1999 in the first year of operation, the realisation of the objectives set for farming, and farmers future plans. The study seeks to answer the following questions: How profitable were the farms which had received start-up aid in the first year of operation? What kind of plans did the farmers have to develop agricultural production in the first year and after that? The study is based on follow-up data on farms which had received financing aid, and a questionnaire directed at the same farms. The follow-up data consists of 100 farms which had received start-up aid selected each year by random sampling from the RAHTU register of the Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry. Answers to the first questions were searched for by examining the economic result of the farms concerned, i.e. profitability, return on own capital and labour income, on the basis of the follow-up data. The second question was addressed by means of a mailed questionnaire. The questionnaire could also be filled in on the Internet. The questions concerned farmers own experiences about their profession, decision-making and future plans. The objective was to assess the situation of young farmers at the time when the questions were answered and compare this to the realisation of the expectations and objectives set for farming. The study examined the results from dairy and crop farms. On farms which had received start-up aid the profitability was higher in the southern support areas than in C areas in the north, where the percentage indicating the return on own capital was even negative. When examined according to the support areas, the farms included in the study on average did not reach the calculated profitability objective indicated by 1.0. In the weakest quarter of farms the profitability very weak indeed, but in the best quarter the dairy farms reached the ratio1.6 and on crop farms the ratio was more than 2. However, almost 80 % of the farmers felt that the profitability of their farm was highly problematic or quite problematic in terms of farm entrepreneurship. According to the answers to the questionnaire, 85 % of farmers felt that the need for economic skills had increased. Pressures to increase the farm size and amount of debt had also grown after the transfer to the next generation. More than half of the farmers who had received start-up aid intended to expand the agricultural production of their farm during the first five years referred to in the contract on start-up aid. A third of the respondents intended to continue to expand their operations after this as well. A small share of the farmers intended to work part-time outside the farm, and only less than one per cent intended to quit production or sell the farm after the termination of the five-year contract period.