Luke
 

Turpeen tuhka turvetuotannosta vapautuneen suopohjan maanparannusaineena

dc.contributor.authorHeikkilä, Reijo-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / ISTY Itä-Suomen tutkimusyksikkö / Karjalan tutkimusasema KAR-
dc.date.accepted1999-05-05-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:57:15Z
dc.date.accessioned2025-05-29T20:12:37Z
dc.date.available2013-03-19T10:57:15Z
dc.date.created1996-01-11-
dc.date.issued1986-
dc.description.abstractTohmajärven Valkeasuolla järjestettiin vuosina 1979-1985 kalkitus-tuhkalannoituskoe, missä tutkittiin turvetuotannosta vapautuneen suopohjan soveltuvuutta ohran viljelyyn sekä etsittiin sopivaa kalkitus- ja lannoitustasoa. Kalkin lisäksi tutkittiin myös turvetuhkan soveltuvuutta tällaisen alueen maanparannusaineeksi. Ohran satotaso oli ensimmäisinä koevuosina melko alhainen, mutta kahden-kolmen koevuoden jälkeen sato vastasi suuruudeltaan normaalia ohrasatoa. Maan pH-arvot nousivat kalkituksen seurauksena vain vähän, mutta sen sijaan maan Ca-pitoisuus nousi suurimmillaan yli 2000 mg/l maata. Vaikka turpen tuhkan vaikutus maan Ca-arvoihin oli vähäinen ja turpeen ravinnearvot alhaisia, saatiin tuhkaruuduilta hivenen parempi sato kuin kalkitetuilta koejäseniltä. Maan kalium-, fosfori- ja magnesiumpitoisuudet nousivat runsaita lannoitemääriä käytettäessä nopeasti riittävän korkealle tasolle. Koealueen alhaisista hivenainepitoisuuksista huolimatta ei hivenainelisäys nostanut satotasoa.fi
dc.description.abstractA liming/ash fertilization test was carried out in Valkeasuo peatland, Tohmajärvi, in 1979-85. It studied the suitability for barley growing of cut-away peatland no longer used for peat production and sought a suitable level of liming and fertilization. As well as lime, peat ash was also studied for its suitability as a soil improvement agent in such an area. In the first test years the barley yield was quite low, but after two or three test years it reached the normal level. The pH values of the soil rose only a small amount as a result of liming, but at maximum its Ca content increased over 2000 mg per litre of soil. Though the effect of peat ash on soil Ca was slight and the nutrient values of peat were low, the areas treated with ash gave a slightly better yield than those limed. Soil potassium, phosphorus and magnesium contents rose rapidly to a sufficiently high level when large quantities of fertilizer were used. Despite tho low trace element contents of the test area, the addition of trace element did not increase yield.en
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.pagerangep. 13-21-
dc.identifier.isbn0784-1876-
dc.identifier.olddbid410036
dc.identifier.oldhandle10024/469054
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/76200
dc.languagefin-
dc.language.lseng-
dc.language.lsfin-
dc.publisher.placefi-
dc.relation.ispartofseriesSuoviljelysyhdistyksen vuosikirja-
dc.relation.ispartofseriesMosskulturföreningens årsbok-
dc.relation.volume86-90-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/469054
dc.teh10210-
dc.titleTurpeen tuhka turvetuotannosta vapautuneen suopohjan maanparannusaineena-
dc.typea-

Tiedostot

Kokoelmat