Yritysten menestystarinat ja yrittäjyyden edistäminen. Tapaustutkimus yrittäjistä, kehittäjistä ja politiikkadiskursseista Suupohjan seutukunnassa

Abstract

Pk-yrityssektorin yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan nykyään laajasti ja politiikalla pyritään vaikuttamaan yrityksiin ja yritystoimintaan. Aktiivinen edistämispolitiikka ei välttämättä kohdennu tasaisesti kaikkiin yrityksiin. Yrittäjien ja yhteiskunnan kohtaamisessa esiin nousevat myös kysymykset siitä, kuka on ohjaksissa ja kuka auttaa ketä. Tutkimuksen kohteena oli yrittäjyyden ja sen edistämispolitiikan kohtaamispinta, jota niin yhteiskuntapoliittinen kuin yritystoiminnallinen konteksti eri tavoin rakentaa ja muokkaa. Erityisenä kontekstitekijänä huomiota kiinnitettiin uuden yrittäjyyspolitiikan nousuun pk-yrityspolitiikan rinnalle yrittäjyyden edistämispolitiikan diskursseissa. Yrittäjyyspolitiikalla kehitetään yrittäjyyttä edesauttavia ympäristöjä ja mahdollisuusrakenteita (esim. yritysklustereita tai osaamiskeskittymiä), kun taas pk-yrityspolitiikan keinoilla vaikutetaan suoraan yksittäisiin yrityksiin ja yrittäjiin (esim. rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalvelut). Yrittäjyyspolitiikan toteuttaminen kytkeytyy muun muassa ohjelmaperusteisen aluekehittämisen myötä moniin yhteiskuntapolitiikan sektoreihin ja toimijoihin. Se kietoutuu myös esimerkiksi siihen miten pk-yrityspolitiikan keinojen tarjontaa kehitetään, kanavoidaan ja resursoidaan. Tarkastelu toteutettiin kunta- ja seutukuntatason tapaustutkimuksen avulla. Yrittäjyyden edistämispolitiikan toteuttamisen asetelmaa kuvattiin Suupohjan seutukunnassa ja sen keskuskunnassa Kauhajoella, jossa yrittäjyyspolitiikka on muun muassa AKO:n myötä ollut näkyvästi esillä yrittäjyyden edistämisen asetelmassa. Yrittäjien ja edistämispolitiikan toteuttajien haastatteluiden avulla analysoitiin sitä, minkälaisena edistämispoliittisten keinojen ja toimijoiden rooli 15 esimerkkiyrityksen menestystarinoissa näyttäytyy ja minkälaiseksi yrittäjien ja kehittäjien suhde rakentuu heidän puhuessaan edistämispolitiikasta ja sen toteuttamisesta. Aineistona oli politiikkaohjelmien ja muiden tekstien lisäksi 28 yksilö- ja 3 ryhmähaastattelua. Analyysit osoittivat yhtäältä yrittäjien aktiivisuutta sidossuhteidensa ja toimintaympäristönsä kehittämisessä, toisaalta yritysten erilaistumista suhteessa edistämispolitiikkaan. Yrittäjyyspolitiikan mukaantulon myötä yrittäjät ovat lisääntyvästi yhteiskunta- ja elinkeinopoliittisia toimijoita osana yrittäjyyttään. Samanaikaisesti kehittäjän rooliin on tullut mukaan aloitteen ottavaa, liiketoimintamahdollisuuksia tunnistavaa ja kehittävää yrittäjämäisyyttä - ja täten riskinottoa. Kehittäjän roolia on muuttanut myös yrittäjyys-politiikan toteuttamisessa tarvittavat taidot. Politiikkaohjelmat legitimoivat kehittäjän roolia paikallistalouden muutosagenttina. Kun politiikkaa ei tehdä enää vain yrittäjien kautta vaan myös yrittäjien kanssa, nousevat yhä tärkeämmäksi kysymykset siitä, miten yrittäjien ja kehittäjien välillä synnytetään kokemus molempia osapuolia hyödyttävästä suhteesta, molemminpuolisista vaikutusmahdollisuuksista ja yrittäjien välisen tasapuolisuuden toteutumisesta. Pk-yrityspoliittisen diskurssin avulla yrittäjät ja kehittäjät määrittivät itselleen ja toisilleen käänteisesti erilaiset toimija-asemat. Kumpikin katsoo olevansa itse aktiivinen, ohjaksissa oleva toimija, ja näkee toisen osapuolen autettavana tai ohjattavana. Yrittäjyyspoliittista diskurssia käyttäessään yrittäjät ja kehittäjät määrittivät toistensa positiot enemmän yhteensopiviksi ja keskenään tasavertaisemmiksi kuin pk-yritysdiskurssin kohdalla. Diskurssien yhteensovittaminen ja hallinta näyttäytyvät edistämisen haasteina niin yrityskentän sitouttamisen kuin laajemminkin paikallisen luottamuspääoman kannalta.

The societal significance of SME-sector is nowadays widely recognised. Public policy measures are taken to influence firms, and entrepreneurial activities. Active enterprise promotion policy is not necessarily targeted equally at all firms. The encounter between public sector and entrepreneurs often raises questions concerning who is in charge and who needs assistence. The focus of the study was the relation between entrepreneurs and enterprise promotion policy. Such a relation is constructed in as well as shaped by sociatal and business context. A special contextual factor under scrutiny was the new entrepreneurship policy, which has evolved in enterprise promotion discourses in addition to a more traditional SME-policy. Whereas the new entrepreneurship policy aims to develop enhancing environments and opportunity structures for enterprises (e.g. clusters, centres of excellence), the SME-policy is based on measures targeted directly at firms (e.g. financing-, advisory-, and training services). The implementation of entrepreneurship policy is intertwined with several sectors and actors in public policy (e.g., through programme-based regional develoment) as well as with the SME-policy (e.g. through questions concerning the development, chanelling, and resourcing of SME-policy measures). The work was realised as a case study in which the composition of enterprise promotion policy in Suupohja subregion was described. The presence of entrepreneurship policy has been obvious in this subregion, especially due to the Network Pilot Programme for the Kauhajoki District. With the help of interviews with entrepreneurs and policy implementers, the role of enterprise promotion policy was analysed in success narratives of 15 firms. Furthermore, the construction of the relation between entrepreneurs and developers was examined in the interview talks concerning promotion policy and the implementation of it. The data consist of 28 individual interviews and three group interviews. The analyses show, that entrepreneurs are active in developing their transaction relations and operational environment, and that there is an increasing differentiation between enterprises regarding their association with promotion policy. With the emergence of entrepreneurship policy, there is an increasing tendency in viewing entrepreneurs as actors involved in public policy through their enterprising activities. Similarly, the role of developers has changed towards proactive and opportunity pursuing entrerpeneurial mode with risk-orientation. The skills needed in the realisation of new entrepreneurship policy have also contributed to the change in the developers' role. Policy programmes contribute to the legitimation of their role as agents of change in local economy. Questions of mutual benefit and shared control as well as equity between entrepreneurs gain more importance in a situation where public policy is made, not only through entrepreneurs but also together with them. By using the SME-policy discourse, entrepreneurs and developers position each other in reversed ways: both parties view themselves as the actor in charge and the other as the one under guidence or in need of assistance. Entrepreneurship discourse was notably used to construct more equal and compatible positions by both the entrepreneurs and the developers. To reconcile and balance these discourses appears as a challenge to promotion policy from both the perspective of the commitment and the approval of the local SME-sector and the maintanence of local trust capital as a whole.