Vihannesten ravinteiden otto

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää keräkaalin, porkkanan ja sipulin typen, fosforin ja kaliumin otto sekä ravinteiden ottorytmi. Samalla verrattiin hajalevityksen ja kastelulannoituksen vaikutusta ravinteiden ottoon. Kenttäkokeet tehtiin Piikkiössä ja Kokemäellä vuosina 1998 ja 1999. Kaalikasvusto otti 2,5 4,5 kg typpeä, 0,4 0,6 kg fosforia ja 3,5 6,0 kg kaliumia satotonnia kohden. Vaihtelu johtui lähinnä talvikaalin suuresta ulkolehtien määrästä kerään verrattuna. Porkkanakasvusto sisälsi satotonnia kohden 2,0 kg typpeä, 0,3 kg fosforia ja 4,5 5,0 kg kaliumia. Sipuli otti satotonnia kohden 2 3 kg typpeä, 0,3 0,5 kg fosforia ja 2 2,5 kg kaliumia. Kun sipulin kasvu ja sato olivat alhaiset, ravinteiden tarve satotonnia kohden lisääntyi. Kaalien typenottonopeus oli nopeimman kasvun vaiheessa 3 5 kg/ha/vrk, sipulin 2 3 kg/ha/vrk ja porkkanan 2 kg/ha/ vrk. Fosforinottonopeus oli kaikilla kasveilla suurimmillaan 0,4 0,5 kg/ha/vrk. Kali- uminottonopeus nousi sipulin 3 kg:sta/ ha/vrk kaalien ja porkkanan jopa 6 kg:aan/ ha/vrk. Vuonna 1998 aiheutti ravinteiden anto kasvin ottorytmin mukaan ilmeisesti ravinteiden puutetta pienen kaalintaimen ja sipulin läheisyydessä. Vuonna 1999 ravinteidenantorytmiä aikaistettiin, jolloin eroja ei enää juurikaan ilmennyt. Kastelulannoitus, jossa ravinteet jaettiin kasvukaudella kahden viikon välein, ei kuitenkaan ollut edullisempi kuin tavanomainen ravinteiden hajalevitys.