Current state and restoration of sea trout and Atlantic salmon populations in three river systems in the eastern Gulf of Finland

Sout-East Finland - Russia ENPI CBC 2007-2012 Contact person: Nina Peuhkuri

; Selvitimme sähkökoekalastuksin meritaimenkantojen tilaa sekä kalastoa kahdessa Suomen ja Venäjän rajajokivesistössä, Mustajoki/Tchornaja/Soskuanjoki/Malinovka ja Hounijoki/Buslovka/Rakkolanjoki/Seleznevka, jotka laskevat Viipurinlahteen itäisellä Suomenlahdella. Arvioimme kalastoon perustuen jokivesistöjen ekologisen tilan. Kolmas hankkeen kohdevesistö, jossa mielenkiintomme kohteena oli erityisesti merilohi, oli Karjalan kannaksella sijaitseva Gladyshevka/Rotshinka, joka on tärkeä merilohen palauttamiskohde itäisellä Suomenlahdella Venäjän puolella. Taimenen poikastiheydet ylittivät Mustajoki/Tchornaja/Soskuanjoki/Malinovka -jokivesistössä muiden kalalajien tiheydet erityisesti latvavesissä sekä sivu-uomissa. Taimentiheydet laskivat jokisuulle mentäessä. Taimenen poikastiheydet kasvoivat tutkimuksen aikana kunnostetuilla koskilla. Osittain kasvu voi selittyä taimenen lisääntymiselle ja poikasille suotuisilla sääolosuhteilla. Mustajoki/Tchornaja/Soskuanjoki/Malinovka -jokivesistön taimenkanta osoittautui perinnöllisesti ainutlaatuiseksi ja monimuotoiseksi. Hounijoki/Buslovka/Rakkolanjoki/Seleznevka -jokivesistöstä löytyi vai jokunen taimen Venäjän puolelta. Taimenen puuttuminen erityisesti jokivesistön yläosista selittyy nousuesteillä, mutta osittain myös veden Mustajoki/Tchornaja/Soskuanjoki/Malinovka -jokivesistöä heikommalla laadulla. Tätä heijasti myös havaittu huonompi ekologinen tila. Gladyshevka/Rotshinka -jokivesistöstä saatiin sekä lohta että taimenta Gladyshevka-joesta, mutta Rotshinka-joesta ei lajeista kumpaakaan. Glahyshevka-joessa havaitut lohitiheydet selittyvät osittain jokeen tehdyillä lohi-istutuksilla. Mustajoki/Tchornaja/Soskuanjoki/Malinovka -jokivesistön taimenesta perustettiin viljelyyn emokalasto tämän ainoan Suomen ja Venäjän puolelta Viipurinlahteen laskevista rajajoista tavatun alkuperäisen meritaimenkannan säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Villejä taimenia siirrettiin myös Soskuanjokeen ja Malinovka-joen yläosiin taimenkannan olemassaolon turvaamiseksi koko jokivesistön alueella. Soskuanjoesta myöhemmin tehtyjen havaintojen perusteella taimenet hyväksyivät siirtoalueen. Selvitimme myös, miten luonnontaimenkannat ja laitoskannat ovat edustettuina Suomen rannikon taimensaaliissa. Geneettiset analyysit osoittivat, että vähintään 75 % saaliista on peräisin laitoskannoista. Ainakin viidennes saaliista oli peräisin luonnonkannoista, enimmäkseen Viron puolelta. Rajajokiemme taimenten todettiin muodostavan taimenen kokonaissaaliista vain n. 1 %. Suomuanalyysit osoittivat taimenten jäävän saaliiksi nuorina ja usein alamittaisina. Yli vuosikymmen sitten aloitettua istutuksin toteutettua merilohen elvytysprojektia Gladyshevka-joella jatkettiin tässä hankkeessa. Merilohta istutettiin myös Rakkolanjokeen. Istukkaita myös merkittiin t-ankkurimerkein ennen vapautusta vaellustietojen kartuttamiseksi. Palautustiedot on saatu tähän mennessä seitsemästä merkistä.