Kalankasvatuksen ympärille rakennettava yritysekosysteemi – SIBE-projektin tapaustutkimus

Abstract

Kotimaisen kalatuotannon kauppatase on 400 miljoonaa euroa miinuksella. Kalan lisäksi vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä tuodaan maahan merkittäviä määriä. Tuonnin arvo pelkästään vihanneksissa ja kasviksissa on lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lähellä tuotetulle kotimaiselle ruoalle on suuri kysyntä, jota vahvistavat entisestään uudet ruokatrendit. Perinteinen suomalainen alkutuotanto kärsii myös kannattavuusongelmista ja on osittain liian kapea-alaista. Kotimaisen ruoantuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa mm. hyödyntämällä kiertotaloudellisia ratkaisuja ja puhtaita teknologioita sekä tehdä asioita tehokkaammin yhteistyössä koko arvoverkon eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen lähtökohtana oli Laitakarin Kala Oy:n suunnitelmat Oulusta 20 kilometriä pohjoiseen Haukiputaan Martinniemeen sijoitettavasta suuresta kalankasvattamosta. Tavanomaisen kalankasvattamon rakentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia saada kalankasvatuksen rinnalle muita liiketoimintoja, jotka tukisivat toisiaan. Hankkeen lopputuloksena syntyi konsepti sinisen biotalouden liiketoimintaekosysteemistä, sen arvoketjuista ja toimijoista sekä arviot materiaali- ja energiavirroista. Konseptia työstettiin hankkeen aikana yhteistyössä ekosysteemin potentiaalisten toimijoiden kanssa haastatteluissa sekä yhteisessä työpajatilaisuudessa.

Hankkeen aikana osa mietityistä innovatiivisista ratkaisuista osoittautui vielä taloudellisesti kannattamattomiksi ja osasta saatavat hyödyt ovat perinteisiin ratkaisuihin verrattuna niin marginaalisia, että niitä ei ainakaan tällä hetkellä kannata lähteä toteuttamaan. Kasvihuoneviljelyn kohdalla suurimmaksi haasteeksi muodostui liiketoiminnasta kiinnostuneen yrittäjän löytäminen. Kalan ja kasvien tuotannon yhdistämisellä saatavat synergiaedut näyttävät olevan melko marginaalisia johtuen kummankin prosessin kannalta tehtävistä kompromisseista. Kohteeksi valittu kurkun ympärivuotinen kasvihuoneviljely on lisäksi niin energiaintensiivistä, ettei suljetun kierron ratkaisuilla konseptin sisällä kasvihuoneen energiantarpeen täyttäminen ole mahdollista. Vaikka osa suunnitelluista ratkaisuista vaikuttaa esiselvityksen perusteella olevan kannattamattomia tai symbioosietujen olevan ennakoitua pienemmät, ovat ne tuloksina silti arvokkaita ja voivat säästää yrittäjiä turhalta yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvalta toiminnalta. Lisäksi tulokset osoittavat suuntaa aihepiirin tarvitsemalle T&K-toiminnalle.