Kasviperäiset biomolekyylit -glukosinolaatit : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Glukosinolaatit ovat ristikukkaisilla kasveilla esiintyviä rikkiä sisältäviä yhdisteitä. Entsyymit hajottavat niitä ja hajoamistuotteet ovat fysiologisesti aktiivisia. Glukosinolaatit saattavat vaikuttaa mm. kasvien kestävyyteen, siementen itämiseen, kasvitautien ehkäisyyn sekä kasvien makuun. Yhdisteiden käyttäytyminen elimistössä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ovat myös huonosti tunnettuja. Aikaisemmasta käsityksestä poiketen glukosinolaatit kasvissa esiintyessään saattavat vaikuttaa kasvin kehittymiseen, erityisesti poikkeavissa tilanteissa. Niiden esiintymiseen vaikuttaa sellaisia eläviä ja elottomia (bioottiset ja abioottiset) tekijöitä, joista ainakin osaa voidaan jo nyt huomioida viljelytekniikassa. Tämän lisäksi erilaiset ärsykkeet saattavat kiihdyttää glukosinolaattien muodostumista. Sellaisen viljelytekniikan kehittäminen, joka suosii tarvittaessa glukosinolaattien muodostumista edellyttää yhdisteiden biosynteesin ja hydrolyysin ymmärtämistä. Glukosinolaatteja pidetään kasvien puolustuskemikaaleina. Ristikukkaiskasvien murskatut solut, lahoavat kasvijätteet ja kasveista eristettyjen glukosinolaattien hajoamistuotteet estävät muiden kasvien siementen itämistä ja taimien kasvua. Ne myös rajoittavat maassa elävien kasvintuhoojien lisääntymistä. Glukosinolaattien hajoamistuotteet vaikuttavat ristikukkaiskasvien ja niitä syövien hyönteisten väliseen kemialliseen viestintään. Ristikukkaiskasvien avulla uskotaan voitavan vähentää kemiallisen torjunnan tarvetta viljelykierrossa. Elintarviketeknologiset prosessit ja varastointi vaikuttavat siihen, miten glukosinolaatit hajoavat ja paljonko hajoamistuotteita on elintarvikkeissa. Hajoamistuotteista erityisesti indoleilla ja isotiosyanaateilla on todettu positiivisia terveysvaikutuksia. Kasvien glukosinolaatit määritetään monivaiheisen esikäsittelyn jälkeen. Menetelmänä käytetään pääasiassa korkean erotuskyvyn nestekromatografia. Glukosino- laattien hajoamistuotteiden analysoinnissa käytetään puolestaan kaasu- tai nestekromatografiaa. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on koottu uusinta tutkimustietoa glukosinolaateista, niiden muodostumisesta ja hajoamisesta, biokemiasta, käytöstä kasvintuhoojien torjuntaan, käsittelyjen vaikutuksista, terveysvaikutuksista sekä analysoinnista. Kirjoittajat: Keskitalo, M., Hyvärinen, H., Jaakkola, S., Ryhänen, E.-L., Tolonen, M. ja Pihlava, J.-M.