Valokurkun tuotantokustannus ja kannattavuus

Abstract

Valokurkun viljelyssä sähkökulut muodostavat lähes kolmasosan kokonaiskustannuksista. Kun yksi tuotantopanos nousee näin merkittävään osaan, on sen käyttö harkittava huolella. Valotuksen ylimitoitus heikentää tuotannon kannattavuutta, mutta vastaavasti liian niukalla valotuksella voi tärkeät lisätuotot jäädä saamatta. Tuotannon kannattavuus on erittäin herkkä sähkön hinnan muutoksille. Mallilaskelmien mukaan kannattavimmassa vaihtoehdossa, noin 5 pennin nousu sähkönhinnassa aiheuttaa pääoman tuottoprosentin muuttumisen negatiiviseksi (-2 %). Tällöin malliyritys tuottaa 108 000 markkaa tappiota, pääomalle ei saada korvausta ja yrittäjäperhe joutuu tinkimään palkkavaatimuksestaan noin 30 000 markkaa. Kasvihuonekurkkua tuotettiin Suomessa vuonna 2000 noin 78 ha. Siitä yli neljännes on keinovalotukseen perustuvassa ympärivuotisessa tuotannossa. Valotetun kurkun, jota tutkimuksessa on nimitetty valokurkuksi, viljely on vielä suhteellisen uusi tapa tuottaa. Ensimmäiset valoviljelmät otettiin käyttöön noin 10 vuotta sitten. Valokurkun tuotantoon liittyviä taloudellisia näkökohtia on tutkittu Suomessa hyvin vähän. Tämä tutkimus on osa "Ympärivuotinen kasvihuonetuotanto" -projektia (1998-2001), jonka tavoitteena on keinovalojen ja uusien viljelytekniikoiden kehittäminen kurkulle, tomaatille ja ruusulle. Näiden tuotantomenetelmien talouden selvittäminen on myös tärkeää. Tutkimuksessa on selvitetty kasvihuonekurkun viljelyn tuotantokustannus ja kannattavuus ympärivuotisessa tuotannossa. Tutkimus perustuu pääasiassa MTT Puutarhatuotannon viljelykokeissa saatuihin satotasoihin ja niissä käytettyjen tuotantopanosten määriin. Tutkimuksessa laadittiin erikseen viljelymallit kolmelle, neljälle ja viidelle vuosikasvustolle 2000 neliön kasvihuoneessa. Mallikasvustojen sadontuottoaika on pisimmillään 14 viikkoa (kolme kasvustoa) ja lyhyimmillään 7 viikkoa (viisi kasvustoa). Suurin osa tuotoista tulee kurkun myyntituloista, jotka vaihtelevat paljon markkinahinnasta ja satotasosta riippuen. Kannattavuuslaskelmassa myyntituotot on laskettu eri kasvustojen viikkosatojen ja kyseisen viikon markkinahintojen perusteella. Hintoina on käytetty kolmen vuoden keskiarvoja kyseisiltä viikoilta. Tutkimustulokset osoittavat, että neljän vuosittaisen kurkkukasvuston malli on kannattavampi kuin kolmen ja viiden. Neljän kasvuston mallissa pääomalle saavutettiin asetetun tavoitteen mukainen viiden prosentin korkovaatimus. Kannattavinta viljely oli kevätkasvustoilla. Liikevaihtoa esimerkkiyritykselle (2000 m2) saatiin neljällä kasvustolla 931 markkaa neliötä kohti. Yhden kurkkukilon tuottaminen maksoi vuositasolla keskimäärin noin 10,52 mk. Kalleinta tuottaminen oli kolmen kierron talvikasvustolla, jolloin kulut olivat 13,01 markkaa kiloa kohti. Halvinta tuottaminen oli viiden kierron kesäkasvustolla, 7,38 mk/kg. Näin ollen tuotantokustannusten ero oli enimmillään yli 5,60 markkaa kilolta. Myös kasvustojen välinen kannattavuusero oli todella suuri. Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että viljelijän kannattaa käyttää tuotantopanoksia erittäin harkitusti kesäaikaan, kun kurkusta saatava myyntihinta on alhainen. Tämä koskee erityisesti sähkökustannuksia, koska ne muodostavat keskimäärin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Viljelijän näkökulmasta suuret vaihtelut eri kasvustojen kannattavuudessa korostavat liiketaloudellisen osaamisen tärkeyttä. Kuluttajien kannalta on myös toivottavaa, että talviaikaan voidaan nauttia tuoretta, hyvänlaatuista ja hinnaltaan suhteellisen edullista kotimaista kasvihuonekurkkua. Näyttääkin siltä, että myös jatkossa kotimaisen kurkun talvikulutus tulee kasvamaan. Keinovalotukseen siirtyminen tulisi kuitenkin tapahtua hallitusti, jotta markkinatasapaino säilyisi.

In 2000 the greenhouse area under cucumbers in Finland was about 78 ha, and all-year production based on assimilation lighting is practised on more than a guarter of this. Assimilation lighting has been introduced in cucumber production guite resently. It was used for the first time in 1992/1993, i.e. less than 10 years ago, and there has been very little research on the economic aspects of cucumber production using assimilation lighting. The purpose of the study is to find out the production cost and profitability of cucumber in all-year production. The study is mainly based on yield levels obtained in cultivation experiments and the guantities of production inputs used. Three cultivation models were established in the study: three, four and five annual crops. The maximum time of yielding a crop in the models was 14 weeks (three crops) and the shortest time was 7 weeks (5 crops). The return consists mainly of sales income, which may vary considerably depending on the market prices and yield levels. In the profitability calcutation the sales return was calculated by combining the weekly yield and the market price of the week concerned (the average of the years 1998-2000. The use of production inputs varied according to e.g. the yield levels and the season. Volume discounts may also affect the input price level. In the study the economic calculation for cucumber was made for a greenhouse area of 2,000m2. The results show that the profitability was higher in the model were four annual crops were produced than in the models with three or five annual crops. In the model with four crops the 5 per cent interest demand for capital was exceeded slightly. The profitability was the highest in the case of spring crops. In the model firm of 2,000m2 the turnover was FIM931/m2. At the annual level the cost of producing one kilo of cucumber averaged FIM 10,52. The differences in the profitability were considerable. The results show very clearly that the producers should consider the use of production inputs very carefully, when the sales price for cucumber is low. This concerns, in particular, the electricity cost, which constitutes, on average, 30 per cent of the total costs. From the producersŽperspective the variation in the profitability highlights the significance of business skills.