Perunan uudet lannoitteet ja lannoitusmenetelmät

Abstract

Viime vuosina Suomen lannoitemarkkinoille on tullut uudenlaisia tuotteita ja lannoitusmenetelmiä, kuten nestemäiset lannoitteet ja mikrobeja sisältävät kasvin kasvua edistävät valmisteet. Tätä ennen perunan lannoitus Suomessa on pitkään perustunut istutuksen yhteydessä sijoitettaviin rakeisiin kompleksilannoitteisiin, joiden on arvioitu sisältävän riittävästi ravinteita koko lyhyen kasvukauden tarpeisiin. Uusilla tuotteilla tavoitellaan korkeampaa satotasoa, ravinteidenkäytön tehostumista ja ympäristövaikutusten vähenemistä. Kun Euroopassa markkinoilla yleistyy liukoiset kompleksilannoitteet, Pohjois- Amerikassa tutkitaan hidasliukoisten lannoitteiden käyttöä. Kummassakin on tavoitteena, että peruna saisi juuri tarvitsemansa määrän ravinteita juuri oikeaan aikaan. Hidasliukoisen lannoitteen tulee olla kasvin kasvukauden aikaisia tarpeita varten suunniteltu. Suurimmat edut niiden käytössä on saatu ravinnehävikkien vähenemisenä, mutta kehitystyön tuloksena myös satotasoissa on päästy viime vuosina tavanomaisia lannoitteita parempiin tuloksiin. Perunan kalsiumlannoituksella ei yleensä ole vaikutusta sadon määrään, mutta sen merkitys mukulan laatuun, taudinkestävyyteen ja siemenperunan itämiseen on suuri. Tutkimusten mukaan mukula ei saa kalsiumia perunan pääjuurten kautta vaan mukulan ja maavarsien hiusjuurien kautta. Tämän vuoksi on tärkeää että mukulapesän alueella on riittävästi kalsiumia. Parhaat tulokset perunan kalsiumlannoituksessa on saatu, kun liukoisia kalsiumlannoitteita on levitetty kasvustoon useita kertoja kasvukauden aikana. Maanparannusaineilla on usein lannoituksellisiakin vaikutuksia. Humushappotuotteilla on saatu merkittäviä lisäyksiä perunan satoon ja ravinteiden käytön tehokkuuteen. Tulokset ovat kuitenkin vaihdelleet eri kokeissa, ja riippuvat suuresti kasvuolosuhteista. Paperi- ja selluteollisuuden sivuvirtoja on alettu käyttää maanparannusaineina, ja niillä on myös lannoitusvaikutuksia. Erilaisten mikrobien käyttö perunan kasvun edistäjinä ja myös kasvinsuojelullisissa käyttötarkoituksissa on ollut monien tutkimusten kohteena. Maaperästä onkin löytynyt lukuisia lupaavia mikrobikantoja, joita on myös kaupallistettu. Tutkimusjulkaisujen tietojen ja markkinoilla olevien tuotteiden yhdistäminen on kuitenkin vaikeaa, jos tuotteen valmistaja tai myyjä ei paljasta tuotteen tarkkaa sisältöä eikä itse hyödynnä tutkimuksia markkinoinnissa. Uudet lannoitteet ja lannoitusmenetelmät voivat tuoda merkittäviä sadonlisäyksiä perunalle. Parantuneella ravinteiden hyväksikäytöllä on myös positiivisia ympäristövaikutuksia. Uusista tuotteista tarvitaan kuitenkin kokemuksia ja tuloksia Suomen olosuhteista, ennen kuin voidaan sanoa, mikä merkitys niillä on perunan kasvulle ja ympäristölle. On myös otettava huomioon uusien tuotteiden ja menetelmien taloudelliset vaikutukset tuotannossa.