Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuosina 2017–2018

Abstract

Luonnonvarakeskus koekalasti Pohjois-Suomessa vuosina 2017–2018 yhteensä 14 järvellä. Koekalastukset perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja veden laadun perusteella. Verkkokoekalastukset tehtiin vuosina 2017–2018 heinä- ja elokuussa ja pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin. Järvien ekologista tilaa arvioitiin verkkojen yksikkösaaliin runsauden ja kalayhteisön rakenteen perusteella. Kohdejärvien kokonaisyksikkösaaliin biomassa vaihteli vuosien 2017–2018 koekalastuksissa välillä 80–2296 g/verkko. Vastaavasti lukumääräsaalis vaihteli kohdejärvissä välillä 1–237 yksilöä/verkko. Suurimmat kokonaisyksikkösaaliit saatiin rehevistä Kuhajärvestä ja Siika-Kämästä sekä lievästi rehevästä Kelujärvestä. Vastaavasti pienimmät kokonaisyksikkösaaliit saatiin niukkaravinteisista Ounasjärvestä ja Pulmankijärvestä. Useimmat rehevät tai lievästi rehevät kohdejärvet olivat painosaaliin osalta särkikalavaltaisia. Vain rehevässä Siika-Kämässä runsaat ahven- ja kuhasaaliit sekä lievästi rehevässä/rehevässä Unarissa runsas ahvenkanta nostivat ahvenkalojen osuuksia. Vastaavasti lähes kaikki niukkaravinteiset kohdejärvet olivat painosaaliin osalta odotetusti ahvenkalavaltaisia. Vain Kuolajärvessä kalasto oli särkikalavaltainen, johtuen särjen suuresta osuudesta saaliissa. Myös lohikalojen osuus saaliissa oli useimmissa niukkaravinteisissa järvissä selvästi suurempi kuin lievästi rehevissä tai rehevissä kohdejärvissä ja Pulmankijärven kalasto oli jo lohikalavaltainen, johtuen runsaasta siikasaaliista. Verkkokoekalastusten saaliissa tavattiin vuosina 2006–2018 yhteensä 21 eri kalalajia ja järvien kokonaislajimäärä vaihteli välillä 5–10. Yleisin laji oli ahven, jota tavattiin kaikilta kohdejärviltä. Myös hauki, kiiski, muikku, siika ja särki olivat yleisiä saalislajeja, joita esiintyi useimmissa tutkimusjärvissä. Ahven ja särki olivat valtalajeja useimmissa etenkin humuspitoisissa kohdejärvissä, ja muodostivat suurimman osan saaliista. Kirkasvetisissä järvissä myös siian osuus saaliissa oli merkittävä. Petokaloista ahven (≥ 15 cm) ja hauki olivat tärkeimmät lajit useimmissa kohdejärvissä. Lapin ELY-keskuksen tekemän vuoden 2019 pintavesien alustavan kokonaisluokittelun mukaan lähes kaikki vuosina 2017–2018 koekalastetut kohdejärvet ovat hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Vain rehevän Kuhajärven ja lievästi rehevän Kelujärven ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Myös vuosien 2017–2018 kalastoluokituksen tulos oli hyvin samansuuntainen kokonaisluokittelun kanssa. Rehevöitymisestä kärsivien Kuhajärven ja Kelujärven kohdalla kalaston hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttäisi särkikalojen (lähinnä särjen) biomassan ja lukumäärän selvää alenemista sekä petokalakantojen vahvistumista.