Lihanaudan kasvatuksen optimointi

Abstract

EU:n maatalouspolitiikan Agenda 2000 -uudistus alentaa naudanlihan hintaa ja korvaa viljelijöille tästä aiheutuvia tulomenetyksiä suoralla tulotuella. Uudistuksen seurauksena lihanautojen optimaalinen teuraspaino alenee. Tämä vähentää kotimaisen naudanlihan tarjontaa, koska naudanlihantuotantoon tulevien vasikoiden määrä tuskin lisääntyy. Koko EU:n kattavan uudistuksen vaikutukset ovatkin Suomen kannalta ristiriitaiset, sillä jo tällä hetkellä kotimaisen naudanlihan tarjonta alittaa naudanlihan kysynnän. Naudanlihan tuottajahintojen voimakkaasti alentuessa suomalaisen naudanlihan tuotantoa on ylläpidetty tukitoimenpitein, joilla tiettyyn ikään tai teuraspainoon kasvatetuista naudoista on maksettu viljelijälle palkkiota. Näistä tukitoimenpiteistä huolimatta naudanlihan tuotanto on alentunut Suomessa EU-jäsenyysvuosien aikana huomattavasti eikä kotimaisen lihan tarjonta 90-luvun lopulla riittänyt enää kattamaan sen kysyntää. Uudet, koko EU:n kattavat maatalouspolitiikan uudistukset edelleen alentavat naudanlihan tuottajahintoja ja lisäävät viljelijäin riippuvuutta eläinten pitoon sidotuista tulotuista. Etenkin korkeiden tuotantokustannusten Suomessa uudistus herättää kysymyksiä siitä, kyetäänkö järjestelmällä enää ylläpitämään turvallisen kotimaisen naudanlihan tarjontaa ja kuinka tehokkaita eläinten pitoaikoihin ja teuraspainoihin kytketyt tuet ovat viljelijän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. MTT:n taloustutkimus selvitti lihasonnien optimaalisia ruokintatapoja ja teuraspainoja Agenda 2000 -uudistusta edeltäneillä ja sen jälkeen odotetuilla naudanlihan hinnoilla sekä sonnien pitoon kytketyillä tuilla. Mallit optimoitiin neljällä eri säilörehun hinnalla, koska säilörehun hinnat vaihtelevat tilakohtaisesti. Naudan ruokinta ja teurastuksen ajoitus optimoitiin numeerisesti käyttämällä dynaamista ohjelmointia. Ellei Agenda 2000 -uudistusta täydennetä kansallisilla naudanlihan tarjontaa vahvistavilla toimenpiteillä, sonnien optimaalinen teuraspaino alenee noin 190 kiloon, kun vuoden 1998 hinnoin optimipainot vaihtelivat säilörehun hinnasta riippuen välillä 220-250 kiloa. Mikäli tavoitteena pidetään yli 270 kilon teuraspainoja, tulisi painavien sonnien teurastuksesta maksaa tukea yli 500 markkaa, kun vuonna 2001 tuki on noin 200 markkaa. Suuruudeltaan 500-600 markan tuki kannustaisi viljelijää kasvattamaan raskaita sonneja, mutta se kuluisi lähes kokonaan lisäkasvatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämän suuruinen tuki olisikin luonteeltaan ensisijaisesti kuluttajatukea, joka vahvistaisi kotimaisen naudanlihan tarjontaa mutta ei oleellisesti kasvattaisi viljelijän saamaa maataloustuloa. Vasta 600 markkaa ylittävältä osalta tuki olisi selkeästi suoraa tulotukea, josta pääosa jäisi viljelijälle.

The supply of domestic beef has been decreasing sharply after Finland joined in EU because beef production has had severe low profitability problems. The goal of this study is to search for optimal beef management practices and figure out if beef producers could improve economic performance of their production. There is interaction between the optimal feeding and timing of culling in beef bull production. Therefore, both of these have to be solved simultaneously. In this study, numerical dynamic programming (DP) has been used to optimise feeding and timing of culling. The DP-algorithm has been simulated under alternative policy, output price and silage price scenarios. The optimal timing of culling depends on the age when the bull is entitled to the CAP-subsidy. When the CAP-subsidy is paid only animals exceeding certain age threshold it is optimal to cull the animal after this threshold is exceeded. The European Agenda 2000 reform will decrease value of beef bull production in all subsidy areas in Finland The special premium (100 FIM) is paid to bulls in high slaughtering weight (over 270 kilos). This subsidy is not big enough to make the optimal slaughtering weight to be over 270 kilos. The subsidy should between 200-700 FIM that the optimal carcass weight would be over 270 kilos. This kind of subsidy does not increase farmers surplus but it could be used for strengthening the supply of beef.