Kalastuksen toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän väliarviointi

Abstract

Silakan ja kilohailin troolikalastusta, silakan rysäkalastusta ja lohen rannikkokalastusta koskeva toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2017. Järjestelmässä EU:n vuosittain valtiolle osoittama kokonaiskiintiö jaetaan osuuksina kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Uudessa järjestelmässä kalastajilla on mahdollisuus ostaa ja myydä käyttöoikeuksia sekä vuosittaisia kiintiöitä, kun aiemmin valtio sääteli kalastusta kokonaiskiintiön perusteella. Tässä raportissa tehdään väliarvio kalastuskiintiöjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista. Toimijakohtaisen kalastuskiintiöjärjestelmän tavoitteena oli parantaa kaupallisen kalastuksen yritysten ja ammatinharjoittajien kykyä suunnitella ja toteuttaa omaa kalastustoimintansa. Haastattelujen ja nettikyselyiden perusteella troolikalastajat pystyivät suunnittelemaan toimintansa entistä paremmin kiintiönsä suuruuden, säiden ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Analyysin perusteella troolilaivaston sosioekonominen tuotto on järjestelmän voimaantulon jälkeen parantunut ja useimmat troolipyyntiin keskittyneet yrittäjät kokivat, että kiintiöjärjestelmällä on päästy hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. Silakan rysäkalastajat ja lohenkalastajat suhtautuivat järjestelmään kriittisemmin. Rannikkokalastajat eivät troolikalastajien tapaan voi ajoittaa pyyntiään markkinoiden mukaan vaan kalastus tapahtuu tiettyyn aikaan vuodesta ja saaliit vaihtelevat luonnonolojen mukaan. Toimijakohtaiseen kiintiöjärjestelmään siirtyminen on kuitenkin mahdollistanut lohen pyynnin kevätsäätelyn lieventämisen. Uusien kalastajien aloittamismahdollisuuksia pidettiin kaikissa kalastusmuodoissa heikkoina. Erityisesti silakan rysäkalastuksen ja lohen pyynnin aloittamisen helpottamista tulisi jatkossa pohtia. Troolikalastajien välinen käyttöoikeuksien ja kiintiöiden kauppa sujuu kohtuullisen hyvin, mutta rannikkokalastajien välisessä tiedonvaihdossa ja kaupassa on enemmän ongelmia. Kaikki lohenkalastajat eivät itse käytä kiintiöitään ja käyttöoikeuksien ja kiintiöiden myyjiä voi olla vaikea löytää. Käyttöoikeuksien ja kiintiöiden saatavuutta, tiedonvälitystä ja kaupankäyntiä olisi jatkossa syytä edistää. Kalastajat pitivät suotavana, että käyttöoikeudelle määriteltäisiin arvo, jotta sitä voidaan käyttää lainan vakuutena. Pankit ovat käyttöoikeuden arvon lisäksi kiinnostuneita käyttöoikeuksien voimassaoloajasta. Suurin osa kalastajista piti sopivana voimassaoloaikana 10–15 vuotta. Toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän kehittämiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi tarvitaan aktiivista tiedottamista ja vuorovaikutteista yhteistyötä kalastajien kanssa.