Elintarvikejäte ravitsemispalveluissa pääkaupunkiseudulla : Food Waste Ecosystem

Abstract

Raportissa kerrotaan arvio pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä ja tyypistä. Työssä on käytetty Luken aiempia tutkimuksia ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen määrästä koko Suomessa ja tiedot on suhteutettu pääkaupunkiseudulle. Suhteuttaminen on tehty Tilastokeskuksen tilastojen ja Seutudatan perusteella. Tässä työssä ei siis ole tehty mittauksia, vaan aiemmat valtakunnalliset tulokset elintarvikejätteen määrästä on suhteutettu alueelle. Jätemäärät on arvioitu tilastotietojen ilmoittamien työntekijöiden henkilötyövuosien (HTV) perusteella eri ravitsemispalveluiden toimialojen suhteessa. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä 6 057 ravitsemispalveluiden toimipaikkaa. Näistä julkisen sektoriin luokiteltuja palveluita on yhteensä 2 491 kpl ja yksityisiä toimipaikkoja on yhteensä 3 566 kpl. Suurin osa kaikesta elintarvikejätteestä syntyy Helsingissä, jossa myös toimipaikkoja on eniten. Elintarvikejätettä syntyy pääkaupunkiseudulla vuosittain yhteensä noin 23,5 miljoonaa kiloa ja ruokahävikkiä noin 18,5 miljoonaa kiloa. Yhteensä pääkaupunkiseudun asukasta kohti elintarvikejätettä ravitsemispalveluissa syntyy noin 19,5 kiloa ja ruokahävikkiä 15,4 kiloa vuosittain. Kun katsotaan ruokahävikin jakautumista eri hävikkityyppeihin, nähdään että suurin osuus syntyy tarjoiluhävikistä, noin 9,6 milj. kg vuodessa. Seuraavaksi eniten syntyy lautastähdettä noin 7,2 milj. kg ja keittiöhävikkiä noin 1,7 milj. kg. Jos syntynyt ruokahävikkimäärä kokonaisuudessaan jaetaan puolen kilon ravintolaruoka-annoksiksi, joutuu pääkaupunkiseudulla hävikiksi noin 37 miljoonaa annosta vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 30 annosta asukasta kohti vuosittain. Käytännössä kuitenkin vain tarjoiluhävikkiä eli linjastoa varten ylivalmistettua ruokaa pystytään uudelleenjakamaan, jossain tapauksissa myös varaston ylijäämää. Jos kaikki ylivalmistettu tarjoiluhävikki pystyttäisiin uudelleenjakamaan, voitaisiin tarjota yhteensä noin 20 miljoonaa annosta sitä tarvitseville. Tämä tarkoittaisi noin 53 000 annosta joka päivä. Eli ruoka-annos voitaisiin tarjota kaikille Punavuoren, Herttoniemen ja Viikin asukkaille. Suurin osuus ruokahävikistä pääkaupunkiseudulla syntyy toimialalla Ravintolat. Tähän kuuluvia toimipaikkoja on yhteensä noin kaksi tuhatta ja ruokahävikkiä syntyy noin 7,9 miljoonaa kiloa ja elintarvikejätettä noin 10,4 miljoonaa kiloa vuodessa. Nämä ovat noin 40 prosenttia kaikesta alueen ruokahävikistä ja elintarvikejätteestä. Seuraavaksi eniten ruokahävikkiä syntyy suurin piirtein samankokoisilla osuuksilla toimialoilla Peruskoulut, lukio ja ammattikoulut (2,6 milj. kg), Vanhainkodit ja hoitolaitokset (2,5 milj. kg), Henkilöstöravintolat (2,1 milj. kg) ja Sairaalat (2,0 milj. kg). Pienin osuus ruokahävikistä syntyy Kahviloissa, kahvila-ravintoloissa ja kahvibaareissa (1,5 milj. kg) ja Päiväkodeissa (0,7 milj. kg). Keittiöbiojätettä syntyy vuosittain yhteensä noin 5,0 milj. kg, suurin osuus syntyy toimialalla Ravintolat 2,5 milj. kg. Mallia elintarvikejätteen seurantaan kehitetään tässä hankkeessa siten, että jatkossa on mahdollista seurata jätemäärien kehittymistä. Lisäksi hankkeen tavoitteiden mukaisesti seurataan myös uudelleenjaetun ja lahjoitetun ruoan määrää ja tyyppiä. Tarkemman tiedon saamiseksi alueelta Luke pilotoi ja kerää tietoja erityyppisistä ravitsemispalveluista.