Luke
 

Maatalouspolitiikan ja taloudellisten kannustimien vaikutus maitotilojen pellon käyttöön

Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos|MTT Taloustutkimus|Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2001
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.

Pysyvä osoite

URI

Tiivistelmä

Edullinen ostoväkirehu ja rehuntuotannossa saavutettavat mittakaavaedut ovat keskittäneet kasvavien maitotilojen rehuntuotantoa entistä enemmän nurmeen. Samalla ostorehujen käyttö nautojen ruokinnassa on lisääntynyt. Maitotilojen pellon käyttö on kuitenkin ollut 1990-luvulla melko joustamatonta suhteessa viljelyaloilta maksetuissa tuissa tapahtuneisiin muutoksiin. EU-jäsenyyden myötä viljan ja väkirehujen hinnat alenivat suhteessa kotoisten karkearehujen tuotantokustannuksiin. Voimakkaat muutokset karkea- ja väkirehujen hintasuhteissa voivat aiheuttaa suorien tulovaikutuksien lisäksi muutoksia nautakarjatilojen pellon käyttöön sekä eläinten ruokintaan. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn selvityksen mukaan väkirehujen käyttö nautojen ruokinnassa on lisääntynyt ensisijaisesti EU-jäsenyyden aiheuttaman rehuviljan hinnan alenemisen vuoksi, ei niinkään tukipolitiikan takia. Varsinkin tuotantoaan laajentaneilla maitotiloilla on hyödynnetty edullista rehuviljaa ja rehuntuotannon mittakaavaetuja keskittymällä aikaisempaa enemmän nurmen viljelyyn ja lisäämällä ostorehujen käyttöä. Tutkimus on tehty kannattavuuskirjanpitoon osallistuneilla maitotiloilla. Pinta-alaperusteiset tuet eivät näytä vaikuttavan lyhyellä aikavälillä merkitsevästi maitotilojen pellon käyttöön, joka on melko joustamatonta suhteessa rehuvilja- ja nurmialoille maksettaviin tukiin. Esimerkiksi 10 %:n korotus nurmituessa kannusti viljelijöitä lisäämään tilansa nurmialaa keskimäärin noin yhdellä prosentilla ja vähentämään rehuviljan viljelyä 4,2 prosentilla. Tutkimustulosten mukaan myös tilakoolla on merkittäviä vaikutuksia maitotilalla viljeltyjen kasvien pinta-aloihin ja ostorehujen käyttöön. Tilan peltoalan kasvu lisää rehuviljan viljelyä, sillä markkinattomia karkearehuja ei kannata tuottaa eläinten rehuntarvetta enempää. Sitä vastoin jos lehmien määrää lisätään peltoalan pysyessä ennallaan, nurmikasvien viljelyalat kasvavat ja ostorehujen käyttö lisääntyy. Agenda 2000-uudistus ei merkitsevästi vaikuttane maitotilojen pellon käyttöön. Uudistus kuitenkin lisää väkirehujen edullisuutta nautojen ruokinnassa, jos teollisesti jalostettujen rehujen hinnat laskevat samaan tahtiin niiden raaka-aineena käytettävän rehuviljan hinnan kanssa.

ISBN

951-687-098-8

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä

Volyymi

Numero

4/2001

Sivut

22 p

ISSN

1239-4548

DOI