Recognising choice: a study of the changing politics of the common agricultural policy through an analysis of the MacSharry reform debate in Ireland and the Netherlands

Abstract

Tutkimus koskee Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuutta, ja sen muutosta erityisesti 1990-luvulla. Lähtökohtana sovelletaan teoreettista näkökulmaa, jonka mukaan poliittisuus ilmenee siinä, miten keskeiset ongelmat kulloinkin määritellään, miten ongelmia pyritään ratkaisemaan ja ennen kaikkea siinä, miten yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja toimintapolitiikat niiden saavuttamiseksi muotoillaan. Yhteisen maatalouspolitiikan poliittisuuden muutosta tarkastellaan tapaustutkimuksen avulla, analysoimalla vuoden 1992 ns. MacSharry -uudistuksesta käytyä julkista keskustelua kahdessa EU:n jäsenmaassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Aineistosta käy ilmi, että sama uudistusteksti tematisoitiin eri tavoin kansallisissa keskusteluissa, keskusteluun osaa ottaneet tahot olivat osin erilaiset, ja keskusteluissa tukeuduttiin osin erilaisiin väittämiin EU:n maatalouden luonteesta ja yhteisen maatalouspolitiikan toivottavasta linjasta. Tutkimus perustuu tekstianalyysiin, jossa käytettiin eri analyysitasoilla erilaisia menetelmiä: toimijakentän tarkastelussa käytettiin sisältöanalyysiä, temaattisessa tutkimuksessa foucaultilaista diskursiivisten kenttien analyysiä, ja perelmanilaista uuden retoriikan lähestymistapaa argumentaation tutkimukseen. Siitä huolimatta, että yhteistä maatalouspolitiikkaa on harjoitettu EU:ssa jo yli 30 vuotta, käsitys eurooppalaisesta maataloudesta tai sen erityisluonteesta on kehittymätön. Toisen jäsenmaan maataloutta tunnetaan heikosti, ja jopa täysin virheellisiä argumenttejä saatetaan käyttää julkisessa keskustelussa. Geopoliittisesti Euroopan Unionin maatalous jakaantuu alankomaalaisten näkökulmasta etelään ja pohjoiseen, irlantilaisten suunnalta taas länteen ja itään. Alankomaalaiset sijoittavat itsensä Euroopan taloudellisen ja poliittisen integraation keskiöön, irlantilaiset taas näkevät itsensä kirjaimellisesti erillisenä saarena tai saarekkeena periferiassa. Yleisenä kehityskaarena tutkimuksessa piirtyy yhteisen maatalouspolitiikan alkuperäinen muotoilu tuotteiden ja myöhemmin tuotantotekijöiden ympärille. Hinta- ja markkinapolitiikan keskeisyys liittyi tähän valintaan, jonka raskaana ytimenä voi pitää tulopolitiikkaa viljelijöille. Tämä yhteisen matalouspolitiikan ydin on vahvan lainsäädännön ja varmistetun rahoituksen turvaama. 90-luvun kuluessa ja EU:n poliittisen integraation syventyessä yhteinen maatalouspolitiikka on alkanut sisällyttää itseensä teemoja ja argumentteja, sekä vähitellen myös toimijoita perinteisen tulopolitiikka-paradigman ulkopuolelta. Maatalous politisoituu nyt myös ihmisen ja luonnon kosketuspintana, joka näkyy mm. ympäristö-, ruoan turvallisuus-, eläinten hyvinvointi- ym. eettisinä kysymyksinä. Yhteisen maatalouspolitiikan muotoiluun vaikuttavat yhä enemmän unionin tarve legitimoida itsensä poliittisesti EU-kansalaisten silmissä. Maatalouspolitiikasta tulee yhä enemmän maatalouden ja yhteiskunnan välinen sopimus, jolloin sen tehtävä tulopolitiikan välineenä vähenee.

In the study, the politics of the European Union Common Agricultural Policy is investigated on the basis of the the concept of politics as an action, through an assessment of the construction of the political dimension in agricultural policy. This approach maintains that the politics of a policy reveals itself in the way choices are recognised, the way alternatives are articulated and what kinds of arguments are used. Shifts in emphasis in the CAP are examined, and the work also aims at contributing to an understanding of European integration and the role that the common policy for agriculture has in this. The work includes a case study on the public debate in two member states, Ireland and Netherlands, concerning the MacSharry reform, decided upon in July 1992. An analysis of the actors, themes and argumentation shows what interpretations and emphasis were possible and how these were reflected in the different constructions of agriculture and of the European reality. In the analysis different text analysis approaches were used: content analysis of discoursive fields, and an analysis based on the approach of new rhetoric. The work concludes by envisaging a change in paradigm from an income policy for farmers towards a contract between society and agriculture. This would entail an increase in the number of relevant actors, and a shift in power among the existing ones. In addition, a broadening of politicised themes is discussed.