Ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutukset ojitetuilla turvemailla − korjuuyrittäjätason simulointitutkimus

Abstract

Suomessa turvemaiden puunkorjuu on aiemmin tehty pääosin talvella maan ollessa jäässä. Lyhyemmät ja leudommat talvet, kasvava turvemaiden korjuupotentiaali ja korjuun kausivaihtelun vähentämistarve ovat nostaneet esiin turvemaiden ympärivuotisten korjuuratkaisujen kehittämistarpeen. Suometsien merkitys on suurinta Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa niiden osuus on noin 40 % koko metsämaa-alasta. Kantavuutta ja siten liikkuvuutta parantavat kone- ja varusteluratkaisut luovat mahdollisuuksia ympärivuotiselle puunkorjuulle, mutta selkeä kuva ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutuksista turvemaavaltaisilla alueilla puuttuu.Tutkimuksessa selvitettiin ympärivuotisen puunkorjuun kustannusvaikutuksia turvemaavaltaisilla alueilla korjuuyrittäjätasolla. Kone- ja varustelutason, talven pituuden, leimikkorakenteen, kausittaisen ja ympärivuotisen puunkorjuun sekä leimikko-ohjauksen vaikutusta korjuun kustannuksiin selvitettiin simuloimalla. Simuloinnit tehtiin kolmen tapausyrittäjän leimikkoaineistoille, jotka koostuivat todellisista, aiemmin korjatuista leimikoista.Ympärivuotinen turvemaiden puunkorjuu paransi kuljettajien työllistymistä ja koneiden käyttöasteita sekä lisäsi vuotuista korjuumäärää. Kun kolmasosa korjuukalustosta varusteltiin turvemaiden kesäaikaiseen korjuuseen, turvemaiden kertymän osuus oli mahdollista nostaa jopa 40 50 %:iin vuotuisesta kokonaishakkuukertymästä. Pehmeiden maiden kesäaikaisen korjuuvarustelun lisäkustannukset yhdessä kesäkorjuun alemman tuottavuuden kanssa tekivät turvemaiden kesäkorjuusta talvikorjuuta kalliimpaa. Toisaalta ympärivuotinen puunkorjuu ja korkeammat koneiden käyttömäärät vaikuttivat korjuun kokonaiskustannuksiin siten, että korjuun yksikkökustannukset saattoivat olla pelkkään talviseen turvemaiden korjuuseen verrattuna pienemmät. Samoilla vuotuisilla käyttötuntimäärillä kesäkorjuu oli keskimäärin 10 17 % talvikorjuuta kalliimpaa. Liikkuvuutta pehmeällä maalla eniten lisäävien varusteluratkaisujen kustannustehokas käyttö edellytti niiden korkeaa vuotuista käyttömäärää. Turvemaakohteiden kantavuuden mukainen ajoittaminen vähensi kustannuksia. Turvemaakohteiden riittävän tarkka korjuukelpoisuustieto on tärkeää kustannustehokkaalle korjuulle ja varustellun kaluston järkevälle hyödyntämiselle.