Työsuojelupanostuksen kannattavuus maataloudessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmä maatilatason työsuojelukustannusten arviointia ja työsuojelupanostusten kohdentamista varten. Lisäksi koottiin perustietoa työsuojelukustannuksista. Kehitetyn mallin avulla kuvattiin työsuojelun kustannuksia ja laskettiin työsuojelupanostuksen kannattavuutta maataloudessa. Tutkimuksessa luotiin mallikaavio, joka esittää työsuojelupanostuksen kannattavuuden laskentatavan tapaturma-, ammattitauti-, materiaalivahinko- ja läheltä piti -tapauksissa. Kaavion pohjalta laadittiin taulukkolaskentaohjelma. Ohjelmassa, ja siitä tulostetussa, raportissa julkaistussa lomakkeessa, eritellään yksityiskohtaisemmin kustannusten jakautuminen. Laskentaa sovellettiin neljään esimerkkitapaukseen, jotka nimettiin tapaturmaksi, läheltä piti -tilanteeksi, ammattitaudiksi sekä tyyppitapaturmaksi. Esimerkkilaskelmat osoittivat kyseisissä tapauksissa tehdyt työsuojelupanostukset kannattaviksi. Jatkossa luotua mallia tulisi kehittää kattavammilla tapaturmalaskelmilla erilaisista vahinkotilanteista. Haasteena on laskentamallin tarvitsemien tietojen kerääminen. Jatkotutkimuksessa tulisi selvittää laskentamallin tarvitsemia tietolähteitä, tiedon keruun tarpeita ja mahdollisuuksia. Tapaturmista, ammattitaudeista, omaisuus- ja materiaalivahingoista aiheutuvien kustannusten sekä niistä aiheutuvien muiden vaikutusten jakautuminen yksilön, maatilan/yrityksen, vakuutuslaitosten sekä yhteiskunnan kesken vaatii myös lisäselvitystä. Lisäksi mallin käyttöä voitaisiin laajentaa muille toimialoille.

The aim of this research project was to develop a method for assessing the costs of occupational safety and for allocating investments in occupational safety on farms. Basic information about safety costs was also collected. A model was developed for delineating occupational safety costs and for calculating the cost-effectiveness of occupational safety investments in agriculture. As a result of the research, a schematic diagram was created that represents the model s method of calculating the cost-effectiveness of occupational safety investments in cases of accident, occupational disease, material damage, and near accident. Next, a spreadsheet program was made on the basis of the diagram. In the program and in its blank form, which is printed in the report, the cost categories are specified in more detail. The model was applied to four cases, which were named accident, near accident, occupational disease, and type accident. In these cases, the calculations showed that the investments in occupational safety were cost-effective. The model should be further developed with more comprehensive calculations for different kinds of accidents and other damages. Collecting the data required by the model is a challenging task. A follow-up study should find out what information sources are required for the calculations as well as what data collection needs and possibilities there are. Further investigations are also needed as to how the costs and other effects of accidents, occupational diseases, and material damages are distributed between the individual victims, the farms or enterprises, the insurance companies, and society. The model could also be applied to other lines of business.