Hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi

Abstract

MMM:n rahoittamassa Hiilinielujen epävarmuusanalyysi -hankkeessa analysoitiin Suomen ja Ruotsin kasvihuonekaasuinventaarioiden eroja sekä eroja Nasan satelliittimittauksiin perustu-vaan hiilinielujen seurantaan. Lisäksi analysoitiin Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa viime vuosina tehtyjä menetelmä- sekä aineistomuutoksia ja niiden vaikutuksia hiilinieluarvioiden muuttumiseen. Muutoksia on tehty erityisesti biomassamalleihin ja -kertoimiin sekä turvemaiden päästöjä kuvaaviin malleihin, ja erityisesti turvemaiden mallia on tarpeen kehittää edelleen. Lisäksi tarkasteltiin tulevaisuuteen kohdistuvien Mela-skenaarioiden laskentaa, ja laskennan muutosten vaikutusta puuston kasvuun, hakkuumahdollisuuksiin sekä hiilinieluennusteisiin. Vuosikymmeniä käytössä olleen Melan alkupuuston tuottamistavan on havaittu johtavan kasvun yliarvioon etenkin pitkällä aikavälillä, ja siksi sovellettu menetelmä uusittiin kokonaan VMI13 hakkuumahdollisuusarvioiden julkistamisen yhteydessä. Muutos vähensi selvästi arvioita tulevien vuosien kasvusta ja hiilinielusta. Lisäksi Mela:ssa käytetty tapa laskea puuston biomassa on uudistettu niin, että biomassakertoimet perustuvat viimeiseen VMI:hin, minkä seurauksena laskelmien perusteella saadut hiilinieluarviot vastaavat hyvin kasvihuonekaasuinventaarion saatuja arvoja. Laskelmien käyttöä metsäpolitiikan suunnitteluun ja päätöksiin vaikeuttaa se, että kasvihuonekaasuinventaarion menetelmämuutokset vaikuttavat myös menneiden vuosien hiilinieluihin. Siten jokainen menetelmämuutos potentiaalisesti muuttaa tilannekuvaa hiilinieluista, ja uusia muutoksia on jo nyt näköpiirissä. Projekti paljasti myös tarpeen perusteellisesti validoida kaikki metsäpolitiikan formuloimiseen sovelletut kasvusimulaattorit.