Koivutisleen teho kasvitautien ja sammalen torjunnassa

Abstract

Koivutisle on grillihiilituotannon sivutuote, jonka käyttö kasvinsuojelussa on varsin uusi innovaatio. Tisleessä on paljon fenoleja, jotka ovat olennainen osa kasvavan koivun biokemiallista puolustusjärjestelmää. Fenolit ehkäisevät tuholaisten ja kasvitautien sekä lahottajien vaikutuksia. Samojen aineiden oletettiin tässä tutkimuksessa toimivan myös tehokkaina fungisideina. Tavoitteena oli saada alustavaa tietoa tisleen tehosta ja käyttökelpoisuudesta kasvinsuojelussa sekä selvittää erityisesti sen vaikutukset kasvitautien, lahottajien ja sammalen torjunnassa. Ravintoalustalla väkevät koivutisleet (100 %, 50 %, 25 %) pysäyttivät perunaruton kasvun lähes kokonaan, mutta 10-prosenttinen liuos ei vaikuttanut taudinaiheuttajien kasvuun. Irrallisilla perunanlehdillä koivutisleet estivät lähes täydellisesti perunaruton infektion ja kasvun. Näissä olosuhteissa jo 1- prosenttinen liuos riitti torjumaan perunaruton. Kasvihuonetesteissä, joissa käytettiin kokonaisia kasveja, koivutisleet tehosivat hyvin; 1- ja 3- prosenttisilla ruiskutusliuoksilla käsitellyissä kasveissa ruton tuhoama lehtiala oli alle 3 %. 10-prosenttinen liuos torjui ruton jokseenkin täydellisesti. Koivutisle estää matalina pitoisuuksina perunaruton kasvua vain joutuessaan välittömään kosketukseen itiöiden tai rihmaston kanssa. Haihtumiseen perustuva, laajavaikutteisempi teho saadaan vain hyvin suurilla pitoisuuksilla. Vuoden 2005 kenttäkokeessa koivutisleet hidastivat ruton etenemistä, mutta eivät estäneet sitä perinteisen fungisidin tavoin. 10-prosenttinen liuos hidasti perunaruton alkamista vajaalla viikolla, mutta sen jälkeen tauti eteni yhtä nopeasti kuin käsittelemättömässä kasvustossa. Lahottajasienet Cylindrobasidium evolvens, Libertella sp, Stereum hirsutum ja Chondrostereum purpureum eivät kasvaneet lainkaan maljoissa, joissa oli 10 tai 30 % tislettä. Maljakokeen alustava tulos vahvistui myös kenttäkokeessa, jossa tisle esti lahottajien kasvun koivun katkaisupinnoilla koko kesän ajan. Sammalen torjunta tiilikatolta onnistui hyvin yhdellä tisleruiskutuksella, joka tehtiin MTT:n kehittämällä laitteistolla.

Birch tar oil (BTO), produced as by-product of the slow pyrolysis of birch wood and bark, is a phenol-rich liquid. The use of BTO as a fungicide is a new approach, in the development of novel plant protection products. In this study, potato late blight (Phytophthora infestans) and wood-rotting fungi (Cylindrobasidium evolvens, Libertella sp., Stereum hirsutum and Chondrostereum purpureum) were used as target pathogens to assess the anti-fungal and and-microbial effects of BTO. BTO was also assessed for the control of moss covering roof tiles. Results from our laboratory tests demonstrated that BTO is an effective fungicide and anti-rot agent. In greenhouse studies, BTO inhibited the infection and growth of Phytophthora infestans in potato. However, results from the field study suggest that under heavy disease pressure the effect of BTO treatment of potato was not equally good as that of a synthetic fungicide (mancozeb). BTO inhibited the growth of wood-rotting fungi in Petri dishes as well as on the cut surfaces of birch trees. This indicates that BTO has the potential to be used as horticultural grafting wax. Furthermore, preliminary results also highlighted the efficiency of BTO as an agent for cleaning moss from roof tiles and paved areas. However, new technologies for the application of pyrolysis oils are needed before the potential of BTO can be broadly implemented as a novel, bio-rational fungicide.