Suurten tilojen talous Suomessa ja vertailumaissa

Abstract

Maatalouden rakenne muuttui Suomessa viime vuosikymmenen aikana nopeasti, koska tilojen määrä väheni ja niiden koko kasvoi. Samalla suurimpien tilojen lukumäärä kasvoi moninkertaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö laati kesällä 2000 tutkimusohjelman, jossa etsittiin ratkaisuja suurten tilojen taloudellisiin, teknologisiin ja biologisiin ongelmiin. MTT:n taloustutkimus ja Työtehoseura osallistuivat tutkimusohjelmaan oheisella tutkimuksella. MTT:n taloustutkimuksessa verrattiin Suomen suurimpien tilojen rakennetta ja taloudellisia tuloksia Saksan, Ruotsin ja Tanskan suurimpien tilojen vastaaviin ominaisuuksiin. Lisäksi verrattiin suomalaisia suurtiloja ja niiden kanssa samankokoisia saksalais-, ruotsalais- ja tanskalaistiloja. Tutkimus perustui eri EU-maiden FADN-kirjanpitotilojen tietoihin vuosilta 1997-1999. Vertailussa oli keskeisenä tulokäsitteenä nettoarvonlisäys, joka kuvaa tilan saamaa korvausta vieraalle ja viljelijäperheen omalle työlle sekä vieraalle ja omalle pääomalle. Nettoarvonlisäys oli vuonna 1999 suurin Tanskan kotieläintiloilla (183 000 /maitotila ja 250 000 /sikatila). Tuen osuus oli noin neljännes- nettoarvonlisäyksestä. Saksan suurimmat viljatilat ovat vertailumaiden tiloja oleellisesti suurempia. Saksalaisten viljatilojen nettoarvonlisäys oli 310 000 /tila,- josta 60 % oli tukea. Suomen suurimmilla tiloilla nettoarvonlisäys oli 26 000-58 000 /tila ja se oli kokonaan tukea. Taloudellisella tilakoolla mitattu-na (European Standard Unit) Suomen suurimpien tilojen kanssa saman kokoisilla saksalaisilla kotieläintiloilla nettoarvonlisäys oli suurin. Saksalaisilla maitotiloilla nettoarvonlisäys oli 1,4 -kertainen ja sikatiloilla 2,2-kertainen. Tanskassa- ja- Ruotsissa sikatilojen nettoarvonlisäykset jäivät vuosina 1998-1999 poikkeukselisen pieniksi. Myös viljatiloilla nettoarvonlisäys oli vuonna 1999 suhteellisen pieni, koska tuotanto-olot olivat heikot. Työtehoseurassa selvitettiin tilahaastatteluin suurten tuotantoyksiköiden tuotantomenetelmiä ja -teknologiaa, työnkäyttöä ja yritysten johtamista Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Tarkasteltaviksi pyrittiin valitsemaan maan suurimmat tilat. Vertailumaissa koneet olivat suurempia ja naapurien välinen yhteistyö yleisempää kuin Suomessa. Myös maatilan töiden ulkoistaminen ja tilojen johtaminen liikeyrityksinä oli muualla yleisempää. Eläintaudit olivat vertailumaissa yhteinen huolenaihe. Tiloja olisi haluttu laajentaa, mutta lisäpeltoa ei ollut saatavissa tai maa oli kallista. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta oli kaikissa maissa pulaa.

The structure of Finnish agriculture has changed rapidly in recent years. The number of farms has fallen and the size of the remaining farms has grown. Finnish agriculture has traditionally been dominated by small farms, and thus there has been quite little research into the production technology, operations and profitability of the largest production units. In summer 2000 the Ministry of Agriculture and Forestry launched a research programme aimed at finding appropriate solutions to economic, technological and biological problems faced by large farms. The present study carried out in cooperation between the MTT Agrifood Research Finland/Economic Research and TTS-Institute (Work Efficiency Institute) is linked to this research Programme. In the section carried out at the MTT/Economic Research the structure and economic result of the largest Finnish farms were compared with the largest farms in Germany, Sweden and Denmark and with farms of about the same size as the Finnish farms. The study was based on FADN data of 1997-1999 from different EU countries. The present study was restricted to 10 % of the largest farms according to the FADN or a sufficient number of farms to reach statistical reliability. The main income concept is net value added, which shows the compensation the farm receives for outside and farm family labour and for external and own capital. In 1999 the net value added was the highest on Danish livestock farms (183,000 /dairy farm) and 250,000 /pig farm). Support represented about a quarter of the net value added. The largest cereal farms in Germany were clearly larger than in the other countries concerned. On German cereal farms the net value added was 310,000 /farm, of which 60 % was support. On the largest Finnish farms the net value added was 26,000-58,000 /farm, and all of- this was support. The net value added of farms which were about the same size as the largest Finnish farms, measured by the European Standard Unit, was the highest in Germany (compared to Finland, 1.4 times on dairy farms and 2.2 times on pig farms). In Denmark and Sweden the net value added of pig- farms was exceptionally low in 1998-99. The production conditions were poor in 1999 and the net value added was low in cereal production. In the section carried out by the TTS-Institute the production methods and technologies, use of labour and farm management in large units was examined on the basis of interviews. Compared to Finland the machines were bigger and there was more cooperation between neighbouring farms in the other countries. A larger share of farm work had been outsourced and farms were managed more like any business enterprises. Animal diseases were a common concern to the countries involved. Farmers would be willing to increase the unit size, but there is no additional land available or the price is too high. All countries suffer from a shortage of skilled labour.