Erikokoisten norpanestokaltereiden vaikutus rysän kalastavuuteen

Abstract

Saimaata koskevassa kalastusasetuksessa määrätään, että umpirysien nielussa on oltava kalteri tai muu rakennelma, joka estää norppia pääsemästä rysän kalapesään. Nykyisen asetuksen mukainen este on oltava sellainen, että yli 15 cm leveää aukkoa ei synny. Metsähallituksen mittauksissa selvisi, että joidenkin norppien on mahdollista päästä nykyisten kaltereiden läpi ja että tiheämpi kalteri vähentäisi norpan riskiä päätyä rysän sisälle. Tässä raportissa tarkastellaan miten tällainen nykyistä tiheämpi kalteri vaikuttaa kaupallisen kalastuksen saaliiseen ja sitä kautta kannattavuuteen. Tutkimus aloitettiin seuraamalla miten pyyntikokoiset kuhat pääsevät kaltereiden läpi allasolosuhteissa ja myöhemmin laajennettiin aitoon kalastusympäristöön Saimaalle. Kuhien lisäksi Saimaalla arvioitiin vaikutuksia ahveneen, haukeen ja lahnaan. Nämä neljä lajia ovat alueen kaupallisesti merkittävimmät kalat. Saimaalla toteutetussa kokeessa tutkittiin kahden eri tiheämmän kalterin vaikutusta rysäsaaliseen hyödyntäen kahta koerysää, joissa kaltereita vaihdettiin. Lisäksi käytössä oli kaksi kontrollirysää, joissa oli aina nykyisenkaltainen kalteri. Norppaturvallinen kalteri ei estä kaupallisesti arvokkaita kaloja menemästä rysään, mutta vähentää saaliin määrää ja taloudellista arvoa suuresti. Testatuilla kaltereilla rysäkohtainen tulo laski noin 20–50 % verrattuna nykyiseen kalteriin kalastajan kulujen pysyessä samana. Tässä tutkimuksessa testatut kalenteriratkaisut eivät sovellu täysin norppaturvallisen rysän ja kannattavan kaupallisen kalastuksen yhteensovittamiseen.