Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa : Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016‒2018

Abstract

Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään erilaisia lannoitusmenetelmiä, jotka ovat tulleet käyttöön rakeisten lannoitteiden haja- tai sijoituslannoituksen ohella. Myös maanparannusaineiden ja biostimulanttien käyttöä käsitellään vihannesviljelyn näkökulmasta. Raportin toisessa osassa esitellään Resurssitehokas vihannestuotanto (Revi) -hankkeessa vuosina 2016−2018 tehtyjen kenttä- ja tilakokeiden tuloksia. Hanketta rahoittivat Euroopan maaseuturahasto, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, Avagro Oy, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy ja Verdera Oy. Hankkeen ravinnetaloutta koskevassa työpaketissa keskityttiin fosfori- ja kalsiumlannoituksen vaikutuksiin vihannesten sadon määrään ja laatuun. Lisäksi selvitettiin kasvianalyysin ja muiden menetelmien soveltuvuutta kasvien ravinnetilan seurantaan kasvukaudella. Fosforilannoituskokeissa jäävuorisalaatti reagoi fosforilannoitukseen selvemmin kuin muut koekasvit (sipuli, keräkaali ja porkkana). Neljästä salaattikokeesta kahdessa fosforilannoitus lisäsi satoa tilastollisesti merkitsevästi verrattuna fosforilannoittamattomaan käsittelyyn, kun kokeet toteutettiin välttävän fosforiluvun peltomaassa. Yllättäen salaatin P-lannoituksen vasteet olivat pienempiä kevään istutuksessa, jolloin maan lämpötila oli alhaisempi kuin kesän istutuksessa. Muilla kasveilla ei havaittu merkittäviä satovaikutuksia fosforilannoituksella. Tässä ja aiemmissa hankkeissa saatujen tulosten perusteella maltillinen fosforilannoitus (10−20 kg/ha) riittää hyvän sadon tuottamiseen myös välttävän ja tyydyttävän fosforiluokan mailla. Kalsiumlannoituskokeissa, joissa koekasveina olivat jäävuorisalaatti ja keräkaali, saatiin vaihtelevia tuloksia. Joissain kokeissa nestemäinen tai lehtien kautta annettu kalsiumlannoite lisäsi satoa hieman, mutta vaikutus kasvuston kalsiumpitoisuuteen ei ollut kovin selvä. Kaliumlannoituksen lisääminen salaatilla lisäsi kasvuston kaliumpitoisuutta muttei haitannut muiden ravinteiden ottoa. Hankkeessa kerättiin tietoa vihannesviljelyssä olevien lohkojen ravinnetilasta sekä eri vihanneslajien ravinteiden otosta. Aineisto osoittaa suurta lohkojen välistä vaihtelua peltojen pH-tilassa ja ravinnepitoisuuksissa. Vaikka keskimäärin peltojen pH ja ravinnetila olivat viljavuusanalyysien mukaan tyydyttävää tai hyvää tasoa, joukkoon mahtui suuri joukko lohkoja, joissa happamuus, ravinnepitoisuudet tai -suhteet olivat heikolla tasolla. Uudet analyysit, kuten kationinvaihtokapasiteetin, hehkutuskevennyksen ja typen potentiaalisen mineralisaation määritykset, antavat lisää tietoa ravinnehuollon suunnitteluun. Kasvianalyysitulokset osoittavat, että pääosin kasvianalyysien tulkinnassa (MegalabTM) käytetyt raja-arvot vaikuttavat olevan oikealla tasolla suhteessa Suomessa mitattuihin ravinnepitoisuuksiin. Joitakin poikkeamia kuitenkin esiintyi, ja tulkinnan raja-arvoja olisi hyvä vielä tarkentaa Suomen oloihin.