Raparperi (Rheum rhabarbarum L. (x cultorum)

Raparperi on monivuotinen tatarkasveihin (Polygonacae) kuuluva viljelykasvi. Se on isolehtinen ja voimakaskasvuinen. Kukkien väri vaihtelee valkoisesta vaaleanpunaiseen ja lehtiruodin väri punaisesta vihreään lajikkeesta riippuen (Kuva 8). Kukkavanat voivat olla jopa 2 m korkeita. Raparperi tekee itävää siementä, joten kantojen risteytyminen on mahdollista. Kokoelmassa se estetään kukkavanat poistamalla. Raparperin juurakko sekä lehtilavat sisältävät paljon laksatiivisia antrakinoneja ja liukoista oksaalihappoa eivätkä sovi ravinnoksi. Lehtiruodeissa on mm. omena- ja oksaalihappoa. Omenahappo antaa raparperille sen happaman maun. Oksaalihappoa on raparperissa sekä liukoisessa että vaikealiukoisessa muodossa. Liukoista muotoa pidetään suurina määrinä haitallisena ja se pyritäänkin neutralisoimaan kalsiumilla, kun raparperia valmistetaan ravinnoksi. Raparperi talvehtii hyvin ja se menestyy pohjoisinta Suomea myöten, mutta ei kasva meillä luonnonvaraisena.