Maatalous, tietoyhteiskunta ja kestävä kehitys

Abstract

Pilottitutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa ne vaikutukset, joita tietoyhteiskunnalla voi olla maatalouden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuteen ja asiantuntijanäkemyksiin perustuva hahmotus niistä tietointensiiviseen teknologiaan liittyvistä tekijöistä, jotka keskeisimmin vaikuttavat erityisesti maatalouden mutta osittain myös maaseudun tulevaisuuden muotoutumiseen tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa keskeisimmät ja merkittävimmät jatkotutkimuksen aiheet. Esitetyt arviot tietoyhteiskunnan potentiaalisten muutostekijöiden vaikutuksista maatalouden kestävään kehitykseen perustuvat 21 strukturoidusta asiantuntijahaastattelusta saatuun materiaaliin. Haastatteluissa asiantuntijat ottivat kantaa 55 väittämään viisiportaisella asteikolla niiden todennäköisyyden ja toivottavuuden mukaan. Lisäksi hyödynnettiin haastateltavien "ääneen ajattelua" vastaustilanteessa. Haastatteluaineisto eriteltiin ja tulkittiin tietoyhteiskuntakehityksessä keskeisiksi nähtyjen ilmiöiden eli tietojärjestelmien reaaliaikaistumisen ja hajautumisen, toimijaverkkojen ja toimijoiden keskinäisriippuvuuksien lisääntymisen, tiedon eksplikoitumisen ja sen saatavuuden paranemisen sekä työn aika- ja paikkasidonnaisuuden vähenemisen kautta. Tämän jälkeen tarkastelu suunnattiin uudelleen siten, että maatalouden tietoyhteiskuntakehityksessä keskeiseksi tulkitut ilmiöt analysoitiin ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta sekä erikseen että integroidusti. Tutkimuksen päätulos oli, että asiantuntijat suhtautuvat tietoyhteiskuntakehitykseen kautta linjan varsin myönteisesti ja että useimpien muutostekijöiden realisoitumista pidetään myös todennäköisenä. Toisin sanoen tietoyhteiskunnan tarjoamat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset kehitysmahdollisuudet painottuvat huomattavasti enemmän kuin muutoksen sisältämät potentiaaliset riskit. Tutkimus kuitenkin osoitti selvästi myös sen, että maatalouden ja tietoyhteiskunnan vaikutussuhteista ei vielä ylipäänsä tiedetä kovin paljon. Ekologisesti kestävän kehityksen kannalta tietoyhteiskuntakehityksen suurin potentiaali maataloudessa löytyy mahdollisuudesta vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia lisäämällä ympäristötietoa ja korvaamalla fyysisiä tuotantopanoksia tiedolla. Tämä koskee ennen kaikkea lannoitteiden käyttöä. Maatalouden taloudellisen kestävyyden suhteen avainasemaan nousee, missä määrin tietointensiivisen teknologian omaksumiseen liittyvät erot kaksinapaistavat maatalouden rakennetta pieniin ja suuriin tiloihin. Suurten tilojen osalta keskeistä on se, kuinka ne pystyvät hyödyntämään uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet kasvuun ja entistä suurempien tuotantoyksiköiden hallintaan niin tuotantoteknisesti kuin liikkeenjohdollisestikin. Pienten tilojen kannalta on olennaista, miten ne kykenevät muulla taloudellisella toiminnalla paikkaamaan varsinaisen maatalouden heikkenevää kannattavuutta. Kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus on hyvin laaja-alainen. Tietoyhteiskunnan muutosilmiöt laajentavat maataloutta ja maaseutua koskevien mahdollisuuksien avaruutta. Toisaalta vaikutuksissa on neutralisoivia ristivetoisuuksia ja epävarmuuksia. Yhteiskunnallisten muutosten kontingenssi ja poliittisten valintojen avoimuus näyttäytyvät hyvin selvästi sosiaalisten ja kulttuuristen kysymysten kohdalla. Perustava kysymys on se, minkälaisten intressien nojalla tietoyhteiskunnan projekti muotoutuu.

The overall goal of this pilot study was to identify possible impacts of the information society on ecologically, economically and socially sustainable development in Finnish agriculture. Furthermore, the central aim of this pilot study was, with the help of relevant scientific literature and expert interviews, to illustrate key factors and driving forces in the field of knowledge-intensive information and telecommunication technology that will determine the degree of sustainability concerning the future development taking place in agricultural and rural areas in Finland. The empirical material of this pilot study consists of 21 expert interviews. The interviewed experts were given 55 statements coping with issues related to information society, agriculture and sustainable development and their interactions. The experts were asked to give their responses in a five-point scale in terms of both probability and desirability. In addition, the experts were encouraged to "think aloud", i.e. to comment and explain their choices. The interviews were in the first phase analysed and interpreted through a conceptual model reflecting core agriculture-related embodiments of information society. In the second phase, the major factors, forces and phenomena relevant to the relationship between agriculture and information society were translated into an integrative approach emphasising ecological, economic and social dimensions of sustainable agricultural development. The main result of this pilot study was that the experts have a very positive attitude towards the information society and its development potential. In addition, the experts consider it very likely that most of the development potential due to knowledge-intensive technology will also be realised in Finnish agriculture. In other words, according to the experts' views, the information society provides considerably more ecological, economical and social development opportunities than it creates potential risks or threats to sustainable development. Nevertheless, this pilot study also clearly demonstrated that the relationship between agriculture and the information society is not yet well-covered and thus further research is required.