Maatalouden tulevaisuus vuoteen 2025: elintarvikeketjun asiantuntijoiden tulevaisuudenkuvia Suomen maataloudesta

Abstract

Tutkimusraportti perustuu keväällä 2002 suoritettuun postikyselyyn ja informoituihin kyselyihin sekä näiden pohjalta tehtyyn tilastolliseen perusanalyysiin. Maatalouden tulevaisuudenkuvia koskevalla kyselytutkimuksella kartoitettiin laajan asiantuntijajoukon näkemyksiä tulevaisuuden maataloudesta seuraavien 25 vuoden aikana. Kyselyssä käytiin läpi neljä teemaa. Teemat olivat maatilan fyysisen toimintaympäristön ja ympäröivän luonnon muutokset, maatalousteknologiassa ja osaamisessa tapahtuvat muutokset, maatalouden instituutioissa ja politiikassa tapahtuvat muutokset sekä maataloushyödykkeiden markkinoilla tapahtuvat muutokset. Väliraportissa esitettävät tulokset koottiin delfoi-tutkimuksen periaatteita noudattaen. Delfoi-tutkimuksella tuotetaan yleensä asiantuntija-arvioihin perustuvaa tulevaisuuden kehityssuuntia koskevaa tietoa päätöksenteon ja suunnittelun tarpeisiin. Tutkimuksen teoriapohjana ovat suunnitteluteoriat, strateginen suunnittelu sekä skenaarioiden ja tulevaisuudenkuvien käyttö strategisen suunnittelun apuvälineinä. Teoriapohjan näkökulmasta tarkastellaan maatalouden strategista suunnittelua tulevaisuuskuvien avulla. Näin voidaan tulkita maataloutta ohjaavien strategioiden, strategisten painopisteiden ja niiden kehitykseen liittyvien tulevaisuudenkuvien vuoropuhelua. Kysely lähetettiin 167 elintarvikeketjun asiantuntijalle. Lisäksi haastateltiin 18 elintarvikeketjun asiantuntijaa strukturoidulla lomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli 54. Tutkimuksen tulokset on esitetty pääasiassa mediaaniasiantuntijan tulevaisuuskuvina. Tarkastelu tutkimuksessa käytetyn mitta-asteikon mukaisista vahvimmista muutoksista maataloudessa osoitti, että tulevaisuudessa eläinmäärät lisääntyvät tilaa kohti, tilan peltoala kasvaa edelleen, automaatioteknologia lisääntyy erityisesti kotieläintuotannossa, internetin välityksellä käytävä vuotuinen sadon kauppa lisääntyy sekä informaatio- ja viestintätekniikka lisääntyy kasvukauden viljelytoimenpiteissä. Nämä muutokset kuvaavat ensinnäkin maatalouden tuotantorakenteen kehitystä yhä suurempiin karja- ja tilakokoihin sekä toisaalta yksikkökoon kasvun tarvitsemaa uuden teknologian lisääntymistä. Lisäksi maatalouden tuotantokäytän-nöistä aiheutuvat ympäristöhaitat (mm. lannan varastoinnin ongelmat tai suojakaistojen puuttuminen) pienenevät, fosforikuormitus alenee nykytasolta, maataloustyöntekijät vähenevät työmarkkinoilla, EU:n tukimäärät pienenevät sekä maatalouden BKT-osuus pienenee. Nämä muutokset osoittavat ensinnäkin ympäristövaikutusten pienenemistä sekä toiseksi selvästi myös tulojen ja osaamisen vähenemistä maataloussektorilla.

Abstract of this study was to examine future images of Finnish agriculture within the next 20 years. The future images are based on data gathered from agri-food sector experts. The bases of this study are the different national strategies concerning the agricultural sector in Finland. Empirical data was gathered by a Policy Delphi technique. The Delphi method concentrates on assessing and forecasting future by expert panel estimations in a continuing iterative process. The data gathering was organised by a mail survey and by structural interviews. The questionnaire was sent to almost 170 specialists representing different target groups of the agrifood sector such as administration, food industry, farm enterprises, etc. Furthermore, 18 experts were interviewed. The response rate to the questionnaire was 54 % overall. According to the expert survey the biggest changes in Finnish agriculture were increasing cultivated area per farm, increasing amount of cattle per farm, utilising more automation technology in animal production, doing more business regarding the annual harvest through internet or similar forums and increasing assisting information and communication technology during the growing period. Decreasing changes in Finnish agriculture were the decrease of environmentally harmful production practises in farms (lack of buffer zones, troubles in manure storing etc.), decreasing phosphorus load from agriculture to the water system, diminishing amount of skilful employees in the agricultural labour market, decrease of total amount of agricultural subsidies in Finland when the Central and Eastern European countries join the EU and decreasing GDP-share of agriculture in Finland. Overall, the Delphi round provided valuable information about the strategic foci of future agriculture in Finland as well as new and specific perspectives and changes to take into account, when the next, focused round of Delphi is organised. Also the questionnaire response rate (over 50 %) indicated that there is substantial interest in the future trends of Finnish agriculture. The study will continue with further analysis and expert rounds of Delphi in the near future.