Effect of seed dressing treatment of Streptomyces griseoviridis on barley and spring wheat in field experiments

Streptomyces griseoviridis -sädesientä ja siitä tehtyä jauhemaista Mycostop-valmistetta testattiin vehnän ja ohran siemen- ja maalevintäisten tautien torjumiseksi. Siemenet kasteltiin mikrobin itiösuspensiolla tai ravistettiin mikrobijauheen kanssa peittauslaitteessa. Peittauksen tehoa selvitettiin luontaisesti ja keinotekoisesti saastutetuilla siemenillä ja erilaisissa esikasvikokeissa. Monipuolisessa kiertoviljelykokeessa oli esikasveina eri pituisia aikoja kaura, rypsi ja härkäpapu. Toisessa esikasvikokeessa oli esikasvina nurmi eri pituisia aikoja. Kokeet tehtiin vuosina 19821987 Viikissä, Kotkaniemessä, Mietoisissa ja Jokioisilla. Monipuolisessa vuoroviljelykokeessa Streptomyces-peittaus lisäsi ohrasatoja, mutta vehnällä ei keskimäärin saatu sadonlisäyksiä. Vuosien väliset vaihtelut olivat suuria. Vuoroviljelykasvit lisäsivät vehnän satoa, mutta ohralla yksipuolinen viljely ei sanottavasti alentanut satoa suhteessa vuoroviljelyyn. Nurmi ohran ja vehnän esikasvina alensi satoja, voimakkaammin vehnällä kuin ohralla. Siemenen peittaus lisäsi satoja varsinkin vehnällä, kun esikasvina oli ollut nurmi. Kemiallinen elohopeapeittausaine antoi suuremman sadonlisän kuin Streptomyces-peittaus. Parhaimmat sadonlisät olivat 860 kg/ha. Siemenlevintäiset Fusarium- ja Bipolaris-sienet eivät vaikuttaneet ohran satoihin, jolloin peittauksillakaan ei saatu sadonlisiä. Vehnällä siemenen peittaus lisäsi satoja, kun siemen oli luontaisesti Fusariumsienten saastuttamaa. Kemiallinen elohopeapeittaus antoi paremman tuloksen kuin biologinen peittaus. Tehdyt kokeet osoittivat, että biologisella Streptomyces-peittauksella voidaan saada sadonlisäyksiä, mutta kemiallisella peittauksella tulos on pelto-oloissa aina parempi. Tämän takia pelto-oloja varten tarvitaankin tehokkaampia antagonisteja, jos viljan viljelyssä halutaan käyttää biologista torjuntaa.