Perunaruttopopulaation muuntelu Suomessa

Perunaruton populaation muutoksia kuvaavia ominaisuuksia tutkittiin vuosina 1990 1999. Vuosittain kerätyistä noin 50 500 ruttonäytteestä määritettiin taudinaiheuttajan parittelutyyppi, metalaksyylinkestävyys ja perunan R-geeneihin perustuva virulenssirotu. Valtaosa ruttonäytteistä oli täysin metalaksyylinkestäviä vuosina 1990 1994. Kestävien kantojen osuus väheni vuosina 1995 1999 muualla, paitsi Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. A2-tyypin ruttoa löytyi ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja vuosina 1993 1999 A2- muodon osuus oli keskimäärin 20 %. Useimmilla pelloilla esiintyi sekä A1- että A2-tyypin ruttoa, joten munaitiöitä voi kehittyä kasveissa. Erilaisten virulenssirotujen erittäin suuri määrä ruttopopulaatiossa on merkkinä suvullisen lisääntymisen mahdollisuudesta.