Ternimaidon laatu, juotto ja passiivisen immuniteetin mittaaminen vasikoilla

Naudan istukka ei läpäise immunoglobuliinejä, joten niitä on vastasyntyneen vasikan veressä vähän. Sen sijaan vastaaineet erittyvät ternimaitoon, josta saadut vasta-aineet suojaavat vasikkaa ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan ensimmäisten elinviikkojen ajan. Suurin ternimaidon sisältämistä vasta-aineryhmistä on IgG1, mutta ternimaito sisältää pieniä pitoisuuksia myös IgA-, IgM- ja IgG2-vasta-aineita. Vasikan passiivinen immuniteetti riippuu enimmäkseen ternimaidosta vasikan seerumiin imeytyvistä maternaalisista IgG1-vasta-aineista. Ternimaitojuoton epäonnistuminen voi johtaa vasikan puutteelliseen passiiviseen immuniteettiin. Heikko passiivien immuniteetti lisää vasikoiden kuolleisuutta. Riittävän hyvän passiivisen immuniteetin raja-arvona pidetään yleisesti vasikan seerumin IgG1-pitoisuutta 10 g/l. Luotettavin tulos saadaan, kun verinäyte otetaan 36 48 tunnin kuluessa vasikan syntymästä. Ennen tätä ajankohtaa imeytyminen on vielä käynnissä, ja tämän jälkeen IgG1-pitoisuudet alkavat vähitellen laskea hajoamisen ja erittymisen takia. Vasikan oma vasta-ainetuotanto käynnistyy vähitellen ensimmäisten elinpäivien ja -viikkojen aikana, ja noin 6 viikon ikäisellä vasikalla sen omat immuniglobuliinit vastaavat pääsääntöisesti humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä puolustuksesta. Ternimaidon laatu, juottomäärä ja juottotapa sekä ensimmäisen juoton ajankohta ovat tärkeimmät vasikan passiivisen immuniteetin muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Vasikan tulee saada noin 2 litraa hyvälaatuista ternimaitoa mahdollisimman pian syntymänsä jälkeen. Ternimaidon riittävä laatu varmistetaan mittaamalla IgG-pitoisuus, jonka tulee olla yli 50 g/l. Kolostrometri ja Brix-refraktometri ovat kenttäolosuhteisiin soveltuvia ternimaidon laatumittareita. Eläinlääkäri voi seurata tilan ternimaitojuottojen onnistumista mittaamalla vasikoiden seerumin IgG1- pitoisuutta. Ternimaitojuottoa voidaan pitää onnistuneena, kun vasikan seerumin IgG1-pitoisuus 36 48 tunnin iässä ylittää 10 g/l. Saatavilla on useita kenttäolosuhteisiin soveltuvia, edullisia ja nopeita epäsuoria menetelmiä ternimaitojuoton onnistumisen seurantaan. Tällaisia menetelmiä ovat seerumin kokonaisproteiinin tai gammaglutamyylitransferaasin mittaaminen sekä glutaraldehyditesti.