Puronieriä Suomujoen vesistössä : Vaihtoehtoja vieraslajin hallintaan

Abstract

Pohjois-Amerikasta peräisin oleva puronieriä (Salvelinus fontinalis) tuotiin Tuulomajoen vesistön latvavesiin, Suomujoen vesistöön kuuluvaan Kuutusjärveen ja siitä laskevaan Kuutusojaan 1970-luvun loppupuolella. Istutuksen tarkoituksena oli tuoda vesistöön uusi kalastettava saalislaji ja parantaa alueen arvoa virkistyskalastuskohteena. Puronieriä kilpailee alkuperäisen taimenen kanssa ravinnosta ja elintilasta, ja voi näin taimenen lisäksi uhata myös Suomujoen vesistön jokihelmisimpukkaa, joka tarvitsee loisvaiheessaan väli-isännäkseen taimenen, eikä puronieriä vieraslajina sovellu väli-isännäksi. Tässä raportissa kootaan yhteen Kuutusojan vesistössä vuodesta 1993 asti tehtyjen Metsähallituksen kalastoseurantojen tuloksia, sekä raportoidaan ENI Kolarctic CBC -ohjelman Salmus-hankkeessa Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen vuonna 2019 tekemät koekalastukset ja ympäristö-DNA- (eDNA) tutkimukset. 1990-luvun koekalastuksissa ei vielä saatu saaliiksi puronieriöitä, mutta 2000-luvulle tultaessa vieraslajia tavattiin yhä laajemmalla alueella Kuutusojan vesistössä. Puronieriät levittäytyivät erityisesti Kuutusjärveen laskeviin puroihin, joista niitä myös sähkökalastettiin ja poistettiin kymmeniä tai satoja kappaleita eri vuosina. Myös Kuutusjärven verkkokalastuksissa saatiin puronieriöitä joinakin vuosina. Puronieriää tavattiin taimenta runsaammin Kuutusjärveen laskevissa puroissa, kun taas taimen oli valtalaji järven alapuolella. Puronieriää tavattiin jonkin verran järvestä laskevalla jokiosuudella, luusuan esteaidan alapuolella. Kuutusjärven koeverkkokalastuksissa vuonna 2019 saatiin vesistön luontaisia kalalajeja (harjus, taimen, made, mutu) mutta ei yhtään puronieriää. eDNA-analyysien mukaan puronieriän levinneisyys Kuutusojan vesistössä vastaa hyvin sähkökalastustuloksia: puronieriän DNA:ta löytyi vain Kuutusjärveen laskevista puroista ja heti järven alapuolelta, mutta ei muualta Kuutusojan vesistöstä eikä kahdesta kontrollipisteestä lähialueelta, Suomujoen pääuomasta ja Ahvenjärvestä Suomuun laskevasta purosta. Puronieriän levinneisyys vaikuttaa siis edelleen rajoittuvan lähes ainoastaan Kuutusjärveen ja siihen laskeviin vesiin. Raportissa tarkastellaan puronieriäkannan hallintaan, eli levinneisyyden rajoittamiseen ja vieraslajin vähentämiseen tai poistamiseen käytettäviä mahdollisia menetelmiä, sekä arvioidaan niiden etuja ja haittoja ja käyttökelpoisuutta Kuutusojan vesistössä. Suositeltavin vaihtoehto on Kuutusjärven luusuan esteaidan ylläpitäminen ja intensiiviset sähkö- ja verkkokalastukset puronieriän poistamiseksi.