Päiväperhosten kannankehitys maatalousluonnon monimuotoisuuden indikaattorina

Abstract

Tutkimuksessa parannettiin päiväperhosseuranta-aineistojen käyttökelpoisuutta ympäristö- ja maatalouspolitiikan vaikutusten tarkkailussa. Työ tehtiin tiivistämällä olemassa oleva tieto maatalousympäristön päiväperhoslajien kannankehityksestä kolmen ekologisen lajiryhmän kannankehitykseen. Perhoset jaoteltiin lajien pääasiallisen elinympäristön mukaan kolmeen ryhmään: pellonpientareiden ja joutomaiden (7), niittyjen ja metsänreunojen (35) ja metsäaukioiden (32) lajit. Lajien pitkäaikaista kannankehitystä Suomessa tarkasteltiin Suomen suurperhosatlaksen ja valtakunnallisen päiväperhosseurannan aineistojen perusteella. Viimeisen 50 vuoden aikana havaitun kannankehityksen perusteella maatalousympäristön lajit jaoteltiin neljään ryhmään: taantuneet (23), vakaat (17), runsastuneet (27) ja vaihtelevakantaiset lajit (7). Jopa 60 prosenttia niittyjen lajeista oli taantunut, kun taas pellonpientareiden lajeista 86 prosenttia oli yleistynyt. Yleistyminen oli vallitseva suuntaus myös metsänreunojen lajeilla. Maatalousympäristön päiväperhosindikaattori luotiin käyttäen pohjana lajien elinympäristöluokittelua ja maatalousympäristön päiväperhosseurannan linjalaskenta- aineistoja vuosilta 1999 2006. Kolmen ekologisen lajiryhmän kannat olivat viimeisen kahdeksan vuoden aikana vaihdelleet pääosin samansuuntaisesti. Indikaattorin kehitys raportoidaan vuosittain maatalousympäristön päiväperhosseurannan vuosiraportissa, joka julkaistaan Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä ja seurannan omilla internetsivuilla.

Applicability of butterfly data for the monitoring of the effectiveness of environmental and agricultural policy was improved by condensing information on the population trends of various butterfly species into an indicator describing the average trends in three ecological species groups. Farmland butterflies were classified into three groups based on their principal habitats: (i) arable field margins (7 species), (ii) semi-natural grasslands (35) and (iii) forest edges (32). Using extensive atlas data from four time periods during the last 50 years in Finland, trends in the occupancy of the species in 10 km grid squares were quantified, and the species were classified into four trend classes: declining (23), stable (17), increasing (27) and fluctuating (7) species. Trends among the species favouring three habitats were different: 60 % of the species of semi-natural grasslands had declined, whereas 86 % of the species typical of open field margins had increased. An increase also predominated in species associated with forest edges. Farmland butterfly indicator was constructed based on the ecological classification of species and the butterfly transect monitoring data from agricultural landscapes during 1999-2006. Trends in the ecological species groups were rather similar during the last eight years. The development of the farmland biodiversity indicator is reported annually in Baptria, the journal of the Finnish Lepidopterological Society, and in the www-pages of the monitoring scheme (http://www.environment.fi/butterflymonitoring).