Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus

Abstract

Monimuotoisuuden turvaaminen viljelyn keinoin oli yksi maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman, vuosina 2003 2006 toteutetun monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn tavoitteista. Tähän raporttiin on koottu tuloksia ohjelman hankkeista, joissa selvitettiin peltoluonnon monimuotoisuutta ja sitä ylläpitävää viljelyä. Tutkimuksen mukaan peltoluonnon monimuotoisuutta voidaan edistää sisällyttämällä yksipuolisiin viljelykiertoihin viherkesantoja ja erikoiskasveja. Peltolajiston kannalta paras lopputulos syntyykin, kun peltoaukealla on suunnitelmallisesti erilaisia erikoiskasveja ja eri-ikäisiä kesantoja. Viherkesantojen perustamisessa tulisi välttää reheväkasvuisten heinien siemenseoksia. Erikoiskasveista parhaita taas ovat kukkivat kaksisirkkaiset sekä monivuotiset, runsasjuuriset kasvit. Paikkatietoon perustuvalla suunnittelulla monipuolisesta viljelystä voidaan saada muitakin ympäristöhyötyjä, joista esimerkkejä ovat ravinteiden huuhtoutumisen väheneminen ja maan fysikaalisen tilan paraneminen. Tutkimus osoitti, että viljelyn monipuolistaminen erikoiskasvien avulla kiinnostaa viljelijöitä. Erikoiskasviviljelyn aloittamisen riskiä tulisi kuitenkin madaltaa taloudellisten kannustimien avulla ja erikoiskasvien tuotanto- ja markkinointiketjuja vakauttaa. Panostamalla uusien raaka-aineiden innovatiiviseen jatkojalostukseen, tuotekehitykseen ja tuotteiden saatavuuteen voidaan lisätä erikoiskasvien kysyntää ja sitä kautta peltokasvilajiston runsastumista. Viljelytoimien vaikutuksia lajiston monimuotoisuuteen tutkittiin muutoksiin reagoivien eliöryhmien avulla. Tutkimuksessa luotiin seuranta-aineistoja hyödyntäen ekologisiin ryhmiin perustuvat indikaattorit peltolinnuista, rikkakasveista ja päiväperhosista. Indikaattorit soveltuvat esimerkiksi ympäristötuen vaikuttavuuden seurantaan. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin ensimmäinen alueellisesti kattava aineisto lierojen esiintymisestä Suomen peltomaissa ja tunnistettiin sen avulla lierojen runsautta määräävät avaintekijät.

Biodiversity in agricultural habitats was focused in the research programme on biodiversity coordinated by the Ministry of Agriculture and Forestry in 2003-2006. The main objective was to gain new practical-orientated knowledge on the status and changes of biodiversity in agri-environment. New measures are required e.g. in crop production to meet the EU target for halting the loss of biodiversity by the year 2010. This report compiles some key results from three projects which participated in the research programme. The biodiversity themes studied include functional biodiversity, benefits of diversified crop production with fallows and special crops, increased plant diversity in cultivated grasslands, economic calculations and the acceptance of such measures among the farmers and consumers. Monitoring of the populations of selected species associated with farmland provides information on the sustainability of cropping measures. Applicability of existing data on farmland birds, butterflies and weeds was improved by condensing information on the population trends of single species into an indicator describing the average trends in ecological species groups. Moreover, a new survey resulted in a comprehensive picture of the distribution and abundance of earthworm species in the arable fields of Finland and identified the key factors affecting the properties of earthworm communities. Biodiversity in farmland can be promoted with various cropping practices e.g. by introducing new field crops or fallows in the rotation. New information and planning ideas are provided for farmers and policy makers in order to diversify crop production at farm level. Indicators can be applied for monitoring the effectiveness of environmental and agricultural policy. Some of the results and recommendations are already implemented in the national Agri- Environment Support Scheme for the years 2007-2013.