Ennakoiden kohti kestävää maataloutta - ympäristöteknologian tulevaisuuden mahdollisuudet maataloudessa vuoteen 2025. Loppuraportti

Abstract

Tutkimusraportti perustuu "Ennakoiden kohti kestävää maataloutta" -hankkeen aikana tehtyyn Delfoi-tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin ympäristöteknologian käytön tulevaisuuden mahdollisuuksia maataloudessa maa- ja elintarviketalouden asiantuntijanäkemysten perusteella. Asiantuntijanäkemykset jalostettiin vaihtoehtoisiksi tulevaisuuspoluiksi, jotka kiteytetyssä muodossa kertovat vaihtoehtoisista maatalouden ympäristöteknologisista tulevaisuuksista. Tutkimuksen teknologiateemoiksi määriteltiin (1) maatalouden tuotantoteknologiset vaihtoehdot tulevaisuudessa, (2) vaihtoehtoiset energianlähteet tulevaisuuden maataloudessa ja (3) maataloudessa sovellettavan bio- ja geeniteknologian vaihtoehdot tulevaisuudessa. Delfoi-tutkimukseen osallistui 20 teknologiateemojen erityis- ja yleisasiantuntijaa. Toinen Delfoi-kierros toteutettiin tarkentavana kyselynä, jossa panelistit kommentoivat ja tarkensivat ensimmäisen kierroksen vastauksia. Tutkimuksen tulevaisuudenkuvat on esitetty aineistosta toivottavana sekä todennäköisenä tulevaisuutena. Tuotantoteknologisessa tulevaisuudessa maatalouskoneiden kokonaismyynnissä ei nähty pitkällä aikavälillä suuria muutoksia; myynti näyttäisi asettuvan EU-ajan tasolle. Konekanta voi pienentyä, mutta sen käyttötehokkuus kasvaa. Myös konekannan erikoistuminen lisääntyy. Erikoiskoneissa käytettävä automaatio ja robotiikka vähentävät työvoiman tarvetta ja siten yksikköhinnat konehankinnoissa nousevat. Lisäksi koneurakoinnin nähtiin edelleen lisääntyvän yhteiskonehankintojen ohella. Samalla sadonkorjuukoneissa siirrytään yhä suurempiin järjestelmiin. Tulevaisuuden energiamuodoista kysyttäessä asiantuntijat totesivat, ettei pienimuotoiseen energiantuotantoon ole juurikaan kannustettu. Uusiutuvien energianlähteiden laajempaa käyttöä pidettiin kuitenkin vahvasti toivottavana. Bioenergian tuotannon lisäämisen myötä maaseudulle syntyisi työpaikkoja ja Suomen energiariippuvuus tuontienergiasta vähenisi. Asiantuntijat uskovat, että puu on lähitulevaisuudessakin merkittävin bioenergian tuotanto- ja käyttömuoto maataloudessa. Vahvasti kasvavia muita bioenergian muotoja (peltobiomassasta saatava biopolttoaine, sekä erityisesti kotieläintuotannon biokaasupotentiaali) käytetään entistä enemmän sekä lämpöenergiaksi että polttoaineeksi. Erilaisten vaihtoehtoisten energiaratkaisujen arvioimiseksi asiantuntijat peräänkuuluttavat käytännön toteutuksia, joiden avulla voitaisiin todentaa niiden kannattavuutta sekä ympäristövaikutuksia. Maatalouden bio- ja geeniteknologian nähtiin kohdistuvan uusiin kasvilajikkeisiin. Maailman viljellystä pinta-alasta noin 40 % ennakoitiin olevan todennäköisesti kaupallisessa gm-viljelyssä vuonna 2025. Maailman tasolla päähuomioon nostettiin geeniteknisesti tuotettavat kuivankestävät, suolankestävät ja pohjoisessa myös kylmänkestävät lajikkeet. Bioteknologialla nähtiin suuria mahdollisuuksia myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä mm. bioenergiatuotannon edistämisessä, biologisten prosessien hyötysuhteen kasvattamisessa itse kasvin jalostusprosessissa, biotekniikan hyödyntämisessä jätteiden käsittelyssä, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämisessä sekä maatilan jätevedenpuhdistuksessa.

The introduction and the ultimate choice of different technological solutions play a central role when focusing on developing new alternatives for more efficient environmental and production practices in the agricultural sector. In this study we scrutinize alternative technological changes with the Argumentative Delphi method. The study concentrates on three technological themes: 1) the future alternatives in agri-production technology, 2) the future alternatives in the utilisation of renewable energy sources, and 3) the future alternatives of bio and gene technology in agricultural production. The study produces alternative future images and paths of development for agri-technological change and the utilisation of different technological solutions. Altogether 20 experts participated in the Delphi process. First the needed general and specific expertise (expert panel) was defined in relation to the study themes. The first round was carried out by semi-structured interviews and the second round (a feedback round) with a mail survey. The results are presented as desirable and probable future images. In the theme of agri-production technology no dramatic changes were seen in the total sales of the agri-production machinery. The total sales seem to settle to the level of the longterm average of the past ten years. The total quantity of machinery may decrease, but the operating efficiency increases. Also, the specialisation of machinery increases. The automation and robotics in the machinery diminish the need for labour force and the purchase price per unit increases. Furthermore, the contractors and also cooperation in purchasing collective machinery in crop production increase. At the same time there is a tendency towards more extensive harvest machinery systems. In the second theme (renewable energy sources), the panel stated that there has not been much support for smallscale and local energy production systems. Therefore the increase in renewable energy sources was seen strongly desirable. The Delphi panel anticipated that the increase in bio-energy production in farms results job opportunities in rural areas, and the dependence of imported energy in Finland decreases. The respondents believe that the wood is still the most important bio-energy source in farms in the near future. There are also other strongly developing energy sources such as biomass production (bio-fuels) and especially the potential of bio-gas production within livestock production for both heating and traffic fuel purposes. The panel called for practical demonstrations and cases to point out and ensure the profitability and usability of such new possibilities. In the last theme, the bio and gene technology, the most emphasis was on new transgenic crop varieties in agriculture. The panel anticipated that 40% of the total cultivated area in the world would be under commercial farming of genetically modified plant varieties in 2025. In Finnish agriculture the development in transgenic crops was seen to be somewhat moderate. The possibility of developing plant varieties that contain salt or dry durability qualities (or cold durability in North) brings large benefits at the global level. The panel saw possibilities also beyond the traditional agri-production; for example in promoting bio-energy production, in increasing the efficiency of biological processes in plants, utilising bio-technology in the treatment of waste and in the treatment of sewage in farms.