Luke
 

Suojakaistat ravinnekuormituksen vähentäjänä

dc.contributor.acMTT-
dc.contributor.authorUusi-Kämppä, Jaana-
dc.contributor.authorKilpinen, Marja-
dc.contributor.csMaatalouden tutkimuskeskus-
dc.contributor.departmentMaatalouden tutkimuskeskus (MTT) / LVA Luonnonvarojen tutkimus / Luonnonvarat LUO-
dc.contributor.departmentHämeen Ammattikorkeakoulu, Lepaan puutarhaoppilaitos-
dc.date.accepted2004-11-24-
dc.date.accessioned2013-03-19T10:07:17Z
dc.date.accessioned2025-05-31T03:03:42Z
dc.date.available2013-03-19T10:07:17Z
dc.date.created2000-10-09-
dc.date.issued2000-
dc.description.abstractMaatalouden tutkimuskeskukseen (MTT) Lintupajun peltoalueelle Jokioisiin perustettiin suojakaistakenttä 1980-luvun lopussa. Koekentällä seurattiin 10 m leveän nurmikaistan ja luonnonkasveja kasvavan luonnonkaistan kykyä vähentää eroosioainesta, fosforia ja typpeä savimaan pintavalumavesistä 1991-1999. Valumien lisäksi seurattiin typen ja fosforin sitoutumista maahan. Myös suojakaistakasvien fosforinottoa seurattiin kasvukaudella 1998. Nurmikaistoilta kasvusto korjattiin pois, mutta luonnonkaistoja ei niitetty. Suojakaistojen yläpuolella olevalla pellolla sekä rinteessä kahdella verranneruudulla viljeltiin ohraa tai kauraa. Pelto kynnettiin syksyllä. Pintavalumavedet kerättiin maan pintakerroksesta 0-30 cm:n syvyydeltä 9 m leveillä keräimillä. Suojakaistojen ylä- ja alareunasta kerättiin myös vajovesinäytteitä 0,2 m:n syvyydeltä. Suurin osa eroosio- ja ravinnekuormasta tuli keväisin, jolloin suojavyöhykkeet eivät kylmissä oloissa toimineet kunnolla. Pintavalunnan kokonaistyppikuorma oli tutkimusajankohtana niitetyillä nurmikaistoilla 60 % ja luonnonkaistoilla 40 % pienempi kuin ilman suojakaistaa viljellyillä ruuduilla. Suojakaistoilla eroosio oli keskimäärin 60 % ja kokonaisfosforikuorma 30-40 % pienempi kuin verranneruuduilla. Sen sijaan liuenneen fosforin määrä kasvoi luonnonkaistoilla, joita ei niitetty. Nurmikaistoilla oli liuenneen fosforin määrä sama kuin ilman suojakaistaa viljellyillä koeruuduilla. Paras niittoajankohta oli suojakaistakasvien kukinta- tai siemenvaihe, jolloin suojakaistakasvuston fosforinotto oli suurimmillaan.fi
dc.description.dacok-
dc.description.stav-
dc.description.ubbMyynti MTT tietopalveluyksikkö-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent49 p. + 2 app-
dc.format.size2367-
dc.identifier.isbn951-729-585-5-
dc.identifier.olddbid381018
dc.identifier.oldhandle10024/440037
dc.identifier.urihttps://jukuri.luke.fi/handle/11111/90165
dc.identifier.urnURN:ISBN:951-729-585-5-
dc.languagefin-
dc.publisherMaatalouden tutkimuskeskus-
dc.publisher.placefi-
dc.publisher.placeJokioinen-
dc.relation.ispartofseriesMaatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A-
dc.relation.issn1238-9935-
dc.relation.numberinseries83-
dc.source.identifierhttps://jukuri.luke.fi/handle/10024/440037
dc.subject.agriforsmaatalous-
dc.subject.agriforssuojavyöhykkeet-
dc.subject.agriforsravinteet-
dc.subject.agriforshajakuormitus-
dc.subject.agriforseroosio-
dc.subject.agriforsfosfori-
dc.subject.agriforstyppi-
dc.subject.agriforsniitto-
dc.subject.agriforspintavalunta-
dc.subject.agriforsravinteiden otto-
dc.subject.agriforsvalumavesi-
dc.subject.finagriKa-
dc.subject.finagriYs-
dc.teh18051402-
dc.titleSuojakaistat ravinnekuormituksen vähentäjänä-
dc.typem-
dc.type.bib3. Kirjat raportit ja oppaat-
dc.type.okmfi=D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys|sv=D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller -utredning|en=D4 Published development or research report or study|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
asarja83.pdf
Size:
713.75 KB
Format:
Adobe Portable Document Format