Esitys maa- ja metsätalousministeriölle metsätalouden vesistökuormituksen seurannan järjestämisestä

Abstract

Tämä esitys on valmisteltu osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsätalouden vesistökuormituksen seurantatarpeiden ja -kustannusten selvitys -hanketta (720/322/2011).Työssä esitetään, että Suomessa metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko tulee muodostaa kahdesta toisiaan täydentävästä ja tukevasta metsäisistä latvavaluma-alueista koostuvasta verkosta. Perusseurantaverkon muodostavat luonnon taustakuormituksen ja normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaan perustetut valuma-alueet. Sen avulla tuotetaan valtakunnalliset sekä vesienhoitoalue- ja jokivaluma-aluekohtaiset arviot metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Yksittäisten metsätalouden toimenpiteiden aiheuttaman kuormituksen suuruutta arvioidaan perustamalla erillinen toimenpideseurantaverkko. Se tuottaa kuormitusarviot kunnostusojitukselle, uudistamishakkuille ja maanmuokkaukselle, hakkuutähteiden ja kantojen nostolle ja lannoituksille. Toimenpideseurantaverkon koostumus ja valuma-alueiden määrä vaihtelee ajan suhteen, sillä vaikutuksia seurataan vain niiden keston ajan. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon kustannukset koostuvat perustamiskustannuksista, ylläpidosta ja seurannan koordinoinnista. Esitetyn seurantaverkon arvioidut perustamiskustannukset ovat 2 522 000 ja ylläpitokustannukset 2 910 000 /vuosi. Koordinoinnin kulut ovat noin 250 000 /vuosi. Seurantaverkko voidaan perustaa käyttämällä hyväksi jo seurannan piirissä olevia alueita, joten lisäkustannukset jäävät edellä arvioitua pienemmiksi. Kuluja voi myös jaksottaa useille vuosille. Perusseurantaverkon toiminta ja koordinointi pitäisi turvata valtion varoista. Toimenpideseurantaverkon perustamis- ja ylläpitokustannuksiin tulisi myös käytännön toimijoiden osallistua. Vaikka seurannan järjestäminen vaatii lisäresursseja, se myös tehostaa valtion seurantaan käyttämien resurssien käyttöä, parantaa merkittävästi tulosten luotettavuutta ja edustavuutta sekä tehostaa raportointia ja vesiensuojelun kehittämistä.