Kansainvälinen bioenergiakauppa biopolttoainetavoitteiden vaikutukset maatalouteen ja viljelyalan käyttöön

Abstract

Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella. Biopolttoaineet on nähty keinona ehkäistä ilmastonmuutosta, vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista öljyvaroista ja edistää maaseudun kehitystä. Kannustavana tekijänä ovat toimineet viralliset edistämistoimenpiteet, jotka ovat luoneet edellytykset sekä kysynnän että tarjonnan kasvamiseen. Positiivisten odotusten vastakaiuksi on muodostunut huoli biomassojen tuotannon kestävyydestä ja vaikutuksesta ruokaturvaan. Tämän selvityksen ydinkysymyksenä oli tarkastella eri maissa asetettujen biopolttoainetavoitteiden vaikutuksia maatalouteen ja viljelyalan käyttöön. Tarkastelun kohteena ovat liikennekäyttöön tarkoitetut nestebiopolttoaineet. Selvityksessä tarkastellaan Fischer:n (2009) tutkimustulosten skenaariohin biopolttoaineiden kehityksestä vuoteen 2020, 2030 ja 2050 mennessä. Fischer:n tulokset perustuvat AEZ- ja WFS-malleihin. Mallit käsittävät muun muassa demografiset ja sosioekonomiset tekijät, tuotannon ja kulutuksen dynamiikan sekä kansainvälisen kaupan dynamiikan. Maailman liikennebiopolttoaineiden kysynnän oletetaan kasvavan myös seuraavien vuosikymmenten aikana, vuoden 2010 tasosta 150 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kysynnän ennakoidaan kasvavan kaikkialla maailmassa, erityisesti kehitysmaissa, Yhdysvaltojen ja Euroopan pysyessä biopolttoaineiden suurimpina kuluttajina. Vaikka suurin osa biopolttoaineista tullaan jatkossakin tuottamaan ja kuluttamaan paikallisesti, myös niiden kansainvälisen kaupan ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Biopolttoainetuotannon laajentamisen keinoina ovat valtion tuet, laajentuneet biopolttoaineiden käytön tavoitteet ja pakolliset sekoitussuhteet. Ensimmäisen sukupolven, viljaan ja öljysiemeniin perustuva biopolttoaineiden tuotannon kasvu vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin ja heikentää etenkin maailman köyhimpien pääsyä ruokamarkkinoille. Biopolttoaineen lisääntynyt tuotanto aiheuttaa niin suoria kuin epäsuoria muutoksia maan käyttöön. Suorilla muutoksilla tarkoitetaan uuden maan käyttöönottoa biopolttoaineiden tuotantoon. Epäsuorat maan käytön muutokset johtuvat siitä, että biopolttoaineiden tuotantoon otetaan maata käyttöön jo maatalousmaana käytettävästä maasta, jolloin sen tuotanto syrjäyttää ruuan, rehun sekä kuidun tuottamiseen tarvittavaa maa-alaa. Viljelyskelpoisen maa-alan kasvu eri biopolttoaineskenaarioissa oletetaan olevan 1 4 prosentin luokkaa globaalilla tasolla verrattuna tilanteeseen ilman biopolttoaineiden tuotantoa. Vaikutus viljelyalan tarpeeseen ei ole suuri, mutta kokonaisuutena ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto nostaa merkittävästi elintarvikkeiden hintoja. Tämä heikentää etenkin maailman köyhimpien ruokaturvaa, joilla valtaosa tuloista kuluu peruselintarvikkeidensa hankintaan. Yhtäältä tilanteeseen vaikuttaa maailman väestönkasvu, joka jo itsessään luo paineen viljelymaan lisäraivaamiselle ja pellon käytön tehostamiselle. Jotta asetetut biopolttoaineiden edistämistavoitteet voidaan täyttää kestävällä tavalla, keskeistä on panostaa toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitykseen, joiden raaka-ainepohja perustuu sivutuotteiden ja jätejakeiden tai elintarviketuotannon kannalta marginaalisten alueiden hyödyntämiseen.

The worldwide production of biofuels has increased continuously in this millennium. The biofuels have been seen as a means to prevent the climate change, to reduce the dependence of the fossil oil resources and to promote the development of the rural areas. The encouraging factor has been official promotion measures which have operated and have provided the necessary conditions for the growth of both the demand and the supply. The rapid growth of biofuels production has raised many concerns among experts worldwide, in particular regard to sustainability issues and the threat posed to food security. The main purpose of this report was to examine and quantify as to what extent the biofuels production may alter the long-term outlook for agriculture and of the cultivation land. The subject of the examination was liquid biofuels that have been meant for traffic use. In the report several scenarios where examined after Fischer (2009) research results for the years 2020, 2030 and 2050. The scenario based quantitative results to be obtained from the study of Fischer are based on the AEZ and WFS models. The models comprise among others demographic and socio-economic factors, the dynamics of production and consumption and the dynamics of the international trade. It is supposed that the demand for liquid biofuels for transportation use is increasing 150 per cent by the year 2030 from the level of 2010. It is anticipated that the demand is increasing everywhere in the world, especially in the developing countries, when the United States and Europe remain the biggest consumers of biofuels. Even though the majority of the biofuels will be produced and spent locally in the future, it is anticipated that their international trade is increasing significantly. The methods of the expansion of the biofuel production are state subsidies, the enlarged objectives of the use of biofuels and the compulsory mixing ratios. The growth of the production of the first generation biofuels which is based on corn and the oil seed affects the prices of foods and weakens access of especially the world s poorest to the food market. Biofuels production has increased so direct as indirect changes into the use of the land. Direct changes refer to the introduction of the new land to the biofuels production. The indirect changes in the use of the land can be the result from biofuels production displacing services or commodities (food, feed, fiber products) on land currently in production. It is supposed the growth of the arable land in the different biofuel scenarios being 1 4 per cent at a global level compared with a situation without the production of biofuels. Growth pressure of arable land remain moderate, however effects to food prices with firs generation biofuels are high, which dilutes food security. This comes crucial when taken into account pressure that comes from population growth, as well as the fact that effects allocates the most towards the most poor which use prominent share of their income for staple foodstuff purchase. Development of second generation biofuels, which production is based on byproduct and wastes or biomass that is cultivated in marginal lands, is essential to meet political biofuel targets in sustainable manner.