Vaellussiian pituus- ja ikäjakauma Pohjanlahden saaliissa 1981–2017 sekä 2013 alkaneen verkkokalastussäätelyn vaikutus siikakantoihin

Abstract

Siiankalastuksen säätelyn vaikutusta kalastettavaan siikakantaan selvitettiin vuosien 1998–2017 kaupallisen kalastuksen saalisnäytteiden ja Kemijoen 1981–2017 emokalapyynteihin liittyvien saalisnäytteiden avulla. Kalastusasetuksessa elokuussa 2013 (451/2013) säädettiin alimmaksi sallituksi solmuväliksi siiankalastuksessa 43 mm lukuun ottamatta Merenkurkkua, jossa alin sallittu solmuväli pysyi ennallaan 40 mm koossa. Lisäksi Perämerellä sallittiin aluekohtaisesti 27–30 mm tai 30–35 mm silmäkoon verkkojen käyttö merikutuisen siian pyynnissä. Vuonna 2010 ja sen jälkeen syntyneet siiat ovat olleet kalastuksen kohteena pelkästään siika-asetuksen voimaantulon jälkeisenä aikana. Pohjanlahden eteläosassa säätelymuutoksen jälkeisistä vuosiluokista 3–5-vuotiaina saaliiksi saadut siiat olivat suurempia kuin aikaisemmista vuosiluokista vastaavanikäisinä saadut siiat. Vastaavaa muutosta ei havaittu Pohjanlahden pohjoisosassa. Pitkällä aikavälillä siikojen ikäjakauma niin Kemijoen emokalapyynnissä kuin merialueen kalastuksessakin on muuttunut siten, että nuorten siikojen osuus saaliissa on kasvanut. Tämän tutkimuksen kahden viimeisimmän tarkasteluajanjakson välillä ikäjakaumassa ei kuitenkaan ole enää havaittavissa sanottavaa muutosta (vuosiluokkajaksot 2005–2009 ja 2010–2012). Siiankalastuksen säätelyn tavoite, saaliiksi saatavien siikojen keskikoon ja keski-iän kasvattaminen, on siten osittain toteutunut. Kemijoen emokalapyynnin saaliissa viisi-, kuusi- ja seitsemänvuotiaiden vaellussiikojen pituus laski aikavälillä 1981–2017. Kuusivuotiaat Kemijokeen nousevat naaraat olivat tarkastelujakson viimeisinä vuosina noin 10 cm lyhyempiä kuin sen alussa. Osa Perämeren vaellussiioista jää syönnösvaelluksellaan Perämerelle ja kasvaa huomattavasti hitaammin kuin etelään vaeltavat siiat. Käytettävissä olevien aineistojen perusteella voidaan otaksua, että lyhyen vaelluksen tekevien yksilöiden osuus Perämeren kutupopulaatioissa on kasvanut. Merenkurkussa sallittu, muuta Pohjanlahtea pienempi silmäkoko (40 mm) ja rannikon tehokas siiankalastus todennäköisesti vaikuttavat Perämeren kutupopulaatioiden kokojaukaumaan ja siihen, että solmuvälisäätelystä huolimatta siiankalastuksen säätelyn vaikutus ei näy Perämeren kutupopulaatioissa tai merisaaliissa. Verkkosilmäkoon muutos siiankalastuksen säätelyyn liittyvän asetuksen yhteydessä oli vähäinen. Siikakantojen tilaan, saaliin määrään ja saaliin ikä- ja kokojakaumaan vaikuttavat monet muutkin tekijät. Havaitut muutokset kuitenkin tukevat ajatusta, että verkkokalastuksen säätelyllä voidaan vaikuttaa saaliiksi saatavien vaellussiikojen ikä- ja kokojakaumaan ja toisaalta myös saaliin määrään. Tosin vuoden 2013 siiankalastuksen säätelyasetuksen jälkeen havaittu muutos siikojen kokojakaumassa on maltillinen. Tutkimusjakson alkuvuosien ja nykyhetken välisenä ajanjaksona Itämeren hyljekannat ovat moninkertaistuneet. Hylkeiden siikaan kohdistamaa predaatiota on arvioitu tutkimuksissa, ja mikäli arviot hylkeiden siikaan kohdistamasta predaatiosta ovat suurusluokaltaan oikeassa, ei kaupallisen kalastuksen saaliin arvoa voida solmuvälisäätelyllä lisätä. Kutukannan kokoon kalastuksen säätely vaikuttaa edelleen myönteisesti, ja siikakantojen tilan arvioinnissa samoin kuin kalastuksen säätelyssä tulisi kiinnittää huomiota kutupopulaatioiden tilaan, ei niinkään kaupallisen kalastuksen saaliin kehitykseen.