Ahventen pyynti- ja syönnösalueet Merenkurkussa T-ankkurimerkinnän perusteella

Abstract

Merenkurkun ahventen syönnös- ja pyyntialueita selvitettiin merkitsemällä yhteensä 2 442 ahventa, jotka ovat peräisin viidestä erillisestä fladaan tai kluuviin kudulle nousevasta populaatiosta sekä kahdesta sisäsaariston populaatiosta. Pyynti toteutettiin katiskalla tai rysällä ja kalat vapautettiin kun niihin oli kiinnitetty T-ankkkurimerkki selkäevän juureen. Merkintä kohdennettiin pyyntikoon, yli 21 cm pituuden saavuttaneeseen kannanosaan, tätä pienempiä ahvenia ei merkitty. Fladoissa ja kluuveissa merkintä toteutettiin vuonna 2017 ja sisäsaaristossa vuonna 2018. Merkkipalautuksia on vuoteen 2019 mennessä kertynyt 5,4 % merkintämäärästä. Eri kutualueilta merkittyjen ahventen vaellusetäisyyksissä Merenkurkussa ei ollut suuria eroja. Suurin osa merkintäpalautuksista saatiin alle 5 km etäisyydeltä ja 92 % alle 10 km etäisyydeltä lisääntymisalueestä. Sisäasaaristoalueella merkityllä ahvenella oli pisin merkintäpaikan ja pyyntipaikan välinen etäisyys, 26 km. Ahvenen pyynti tapahtuu Merenkurkussa pääasiassa verkoilla, ja 72 % merkkipalautuksista kertyi verkkopyynnistä. Muut palautukset kertyivät pääosin aktiivikalastuksesta vapavälinein. Kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen osuus palautuksista oli samansuuruinen. Eri merkintäpaikkojen välillä palautusten määrässä oli selviä eroja, jotka voivat johtua palautussaktiivisuuden tai kalastuksen määrän ja tyypin vaihteluista eri alueilla. Paikallisuutensa vuoksi ahvenkantojen hoito tulisi järjestää kanta- tai pienaluekohtaisesti, ja huolehtia mahdollisimman usean lisääntymiseen soveltuvan alueen toimivuudesta. Vaikuttavat toimenpiteet tulisi suunnata lisääntymisalueelle ja kalastuksen tai muiden kalakantaan vaikuttavien tekijöiden osalta noin kymmenen kilometrin säteelle ympäröivälle alueelle. Merkkipalautusten perusteella ahvenet suosivat pääsääntöisesti saaristoisia ja rannanläheisiä alueita, joten erityisesti näillä alueilla tehtävillä toimepiteillä pystytään vaikuttamaan kantojen tilaan. Merkinnästä saatua yksittäisen ahvenkannan vaikutusaluetietoa tulisi hyödyntää kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa erityisesti kalavesien hoitoon tarvittavan työn sekä kalastuksen mitoittamisen perustana.