Kotitalouksien elintarvikejäte : Seka- ja biojätteen lajittelututkimus 2018 ja 2019

Abstract

Lajittelututkimuksissa vuosina 2018 ja 2019 selvitettiin elintarvikejätteen (sisältäen ruokahävikin ja keittiöbiojätteen) osuutta sekajätteestä ja erilliskerätystä biojätteestä kotitalouksissa Helsingin ja Turun seuduilla. Tulokset esitetään erikseen talotyypeille sen mukaan erilliskeräänkö taloyhtiössä biojätettä. Lisäksi ruokahävikki lajiteltiin ryhmiin ruokatyypin mukaan seuraavasti: vihannekset; peruna; hedelmät ja marjat; pasta ja riisi; liha, kala ja kanamuna; leipä; juusto ja muut maitotuotteet sekä ryhmä muut, joka koostui ruoista, joita ei voinut lajitella edellä mainittuihin tyyppeihin. Näitä olivat mm. erilaiset kotiruoat, valmis- ja noutoruoat, viljatuotteet, snack- ja makeistuotteet. Ruokahävikki lajiteltiin myös pakkausasteen mukaan irtonaiseeen, avattuihin pakkauksiin ja avaamattomiin pakkauksiin. Pakkauksissa olleet tuotteet lajiteltiin tarkemmin kuin irtoinaisena löydetty ruokahävikki. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kanssa. Tutkimukset on tehty samalla käsinlajittelumenetelmällä mutta johtuen taustatiedoista, kuten erilliskerätyn biojätteen osuuksista eri kiinteistötyypeissä, ei kaupunkikohtaisia tuloksia voi pitää täysin vertailukelpoisina. 2018 Helsingin seutu Yhteensä syntyi elintarvikejätettä 51 kiloa vuodessa henkilöä kohti (keittöbiojätettä 26,1 kg ja ruokahävikkiä 24,9 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 40,7 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli n. 18,7 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 22,1 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä elintarvikejätettä oli 10,2 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli n. 7,4 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 2,8 kg/hlö/vuosi. 2019 Turun seutu Yhteensä syntyi elintarvikejätettä 56,2 kiloa vuodessa henkilöä kohti (keittöbiojätettä 33,1 kg ja ruokahävikkiä 23,1 kg). Sekajätteessä elintarvikejätettä oli yhteensä 46,9 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli 26,4 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 20,5 kg/hlö/vuosi. Erilliskerätyssä biojätteessä elintarvikejätettä oli 9,3 kg/hlö/vuosi, tästä keittiöbiojätettä oli n. 6,7 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikkiä 2,6 kg/hlö/vuosi. Ruokahävikin tyyppi Ruokahävikistä suurin osa jakautui ryhmiin muu 25–30% (Hki 7,4 ja Tku 5,8 kg/as/vuosi), vihannekset 16–18% (Hki 4,6 ja Tku 3,8 kg/as/vuosi) ja leipä 15–20% (Hki 3,6 ja Tku 4,2 kg/as/vuosi). Noin 40 % hävikistä aiheutui pelkästään kasvisperäisistä tuotteista vihanneksista, perunasta, hedelmistä ja marjoista. Lihatuotteita, kuten sian-, naudan-, kanan- ja kalanlihaa hävikistä oli noin 10 % Lajittelututkimuksen hyödyntäminen kotitalouksien elintarvikejätteen määrän seurannassa Tämän ja aiempien lajittelututkimusten 2012–2018 perusteella elintarvikejätteen määrä vaihtelee 51–63 kg/hlö/vuosi ja ruokahävikin määrä 22–25 kg/hlö/vuosi. Lajittelututkimusta voidaan hyödyntää kotitalouksien elintarvikejätteen seurannassa ja menetelmän etuna on tulosten saaminen isolta joukolta kotitalouksia, tuloksissa ovat mukana sekä ruokahävikki että keittiöbiojäte, jolloin saadaan tieto koko elintarvikejätteestä. Tulokset ovat suhteellisen luotettavia koska mittaukset ovat tutkijoiden tekemiä, mittauksessa on käytetty vaakaa eikä kotitalouksien käyttäytyminen mittaustilanteessa vaikuta tuloksiin. Puutteena tuloksissa ovat nestemäisten ja kotikompostoitujen elintarvikkeiden puuttuminen ja lajittelututkimusten rajattu aluellisuus. Epävarmuutta tuloksissa lisävät puutteelliset tiedot asukasmääristä eri kiinteistötyypeissä, erilliskerätyn biojätteen tiedot ja tietojen saatavuus, jos tutkimusalueella jätteenkuljeus toimii kiinteistönhaltijan järjestämänä. Lisäksi lajittelututkimuksessa yksittäisten kotitalouksien taustatietoja ei ole yhdistettävissä jätemääriin. Seurattaessa elintarvikejäte- ja ruokahävikkimääriä tulevissa EU:n jäteasetuksen mukaisissa raportointivelvoitteissa lajittelututkimukset kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan raportointikausille osuvien jätelaitosten lajittelututkimusten yhteydessä. Tällöin saadaan hyvä kuva kotitalouksien elintarvikejätteen määristä suhteellisen pienellä työ- ja resurssimäärällä.