Sipulit (Allium L.)
| dc.contributor.ac | MTT | - |
| dc.contributor.author | Suojala-Ahlfors, Terhi | - |
| dc.contributor.author | Kallela, Marja | - |
| dc.contributor.cs | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus | - |
| dc.contributor.department | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinsuojelu KSU / Puutarhakasvit (PUJ) | - |
| dc.contributor.department | Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) / KTL Kasvintuotannon tutkimus / Kasvinsuojelu KSU / Puutarhakasvit (PUJ) | - |
| dc.date.accepted | 2006-08-24 | - |
| dc.date.accessioned | 2013-03-19T10:43:12Z | |
| dc.date.accessioned | 2025-05-30T12:52:24Z | |
| dc.date.available | 2013-03-19T10:43:12Z | |
| dc.date.created | 2006-08-24 | - |
| dc.date.issued | 2006 | - |
| dc.date.modified | Verkkojulkaisu päivitetty 25.8.2006 | - |
| dc.description.abstract | Sipulit (laukat) kuuluvat maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Niitä on viljelty ainakin yli 5000 vuotta. Viljellyt lajit ovat kehittyneet Keski-Aasian vuoristoseuduilla kasvaneista villeistä sukulaisista. Sipulilajeja tunnetaan yli 500. Suomessa esiintyy luonnonvaraisena viisi sipulilajia, joista ainoastaan ruohosipulia (Allium schoenoprasum L.) pidetään alkuperäisenä Suomen kasvistoon kuuluvana lajina. Muiden oletetaan saapuneen Suomeen ihmisen mukana, ja niitä tavataan lähinnä Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Ainakin nurmilaukkaa (A. oleraceum L.) ja käärmeenlaukkaa (A. scorodoprasum L.) tiedetään käytetyn sipulin tapaisena mausteena. Myös harvinainen hietalaukka (A. vineale) kasvaa ihmistoiminnan läheisyydessä. Karhunlaukka (A. ursinum) on kauniisti kukkiva lehtokasvi. Kaikille lajeille on tyypillistä sipuli- tai valkosipulimainen haju. Tässä esiteltävien lajien ja muotojen lisäksi Suomessa on perinteisesti viljelty ainakin ilmasipulia (Allium cepa L. Proliferum-ryhmä), joka muodostaa sipulin kukkavarren päähän. Lisäksi Allium-sukuun kuuluu runsaasti koristekasveina käytettäviä lajeja. Laukkalajeja lisätään siemenistä tai sipuleista. Eräät laukkalajit muodostavat kukkien sijasta pieniä sipuleita tai itusilmuja. Sipuleiden peruskromosomiluku on kahdeksan, jonka kerrannaisia eri lajien kromosomimäärät yleensä ovat. Kepasipulin kromosomiluku on yleensä 16, mutta esimerkiksi ruohosipulin kromosomien määrä voi olla 16 tai 32. | fi |
| dc.description.dac | ok | - |
| dc.description.sta | v | - |
| dc.format | Verkkojulkaisu | - |
| dc.format.bitstream | true | |
| dc.format.pagerange | s. 15-30 | - |
| dc.identifier.elsb | 952-487-037-1 | - |
| dc.identifier.elss | 1458-5081 | - |
| dc.identifier.isbn | 952-487-036-3 | - |
| dc.identifier.olddbid | 403913 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/462932 | |
| dc.identifier.uri | https://jukuri.luke.fi/handle/11111/86181 | |
| dc.language | fin | - |
| dc.language.ls | fin | - |
| dc.publisher | MTT | - |
| dc.publisher.place | fi | - |
| dc.publisher.place | Jokioinen | - |
| dc.relation.ispartof | Suomen kansallistenkasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet : Vihannes-, yrtti- ja rohdoskasvit / Hannu Ahokas, Bertalan Galambosi, Hanna Kairikko, Marja Kallela, Mia Sahramaa, Terhi Suojala-Ahlfors, Ritva Valo ja Merja Veteläinen | - |
| dc.relation.ispartofseries | Maa- ja elintarviketalous | - |
| dc.relation.issn | 1458-5073 | - |
| dc.relation.numberinseries | 85 | - |
| dc.source.identifier | https://jukuri.luke.fi/handle/10024/462932 | |
| dc.subject.agrifors | Allium | - |
| dc.subject.agrifors | laukat | - |
| dc.subject.agrifors | ruohosipuli | - |
| dc.subject.agrifors | ryvässipuli | - |
| dc.subject.agrifors | sipuli | - |
| dc.subject.agrifors | valkosipuli | - |
| dc.subject.finagri | Ka | - |
| dc.title | Sipulit (Allium L.) | - |
| dc.type | a | - |
| dc.type.bib | 2. Muut tieteelliset artikkelit | - |
| dc.type.okm | fi=B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä|sv=B1 Inlägg i en vetenskaplig tidskrift|en=B1 Non-refereed journal articles| | - |
Tiedostot
1 - 1 / 1