Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan ruokajätteen syntyä, syitä ja vähennyskeinoja elintarvikeketjun eri vaiheissa keskittyen erityisesti vältettävissä olevaan ruokajätteeseen eli ruokahävikkiin. Tavoitteena oli etsiä tietoa ruokahävikin tutkimiseen käytetyistä menetelmistä sekä niiden eduista ja haitoista. Lisäksi julkaistujen tutkimusten perusteella haluttiin muodostaa käsitys siitä, kuinka paljon ruokahävikkiä ja muuta ruokajätettä syntyy ja millaisella välillä niiden määrät vaihtelevat elintarvikeketjun eri vaiheissa, erilaisissa elintarvikeryhmissä ja eri maissa. Tavoitteena oli myös tutkia, minkä asioiden on todettu vaikuttavan hävikin syntyyn, millaisia keinoja on ehdotettu hävikin vähentämiseksi ja millaisissa hävikin vähennystoimissa on onnistuttu. Hävikiksi päätyvien elintarvikkeiden tuotannosta ja jätehuollosta aiheutuu merkittävästi turhia ympäristövaikutuksia, joista suuri osa voisi olla suhteellisen helposti vältettävissä, mikäli ruokahävikki tunnistettaisiin ongelmaksi ja sen ehkäisyyn kiinnitettäisiin huomiota elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Hävikkitutkimusten keskinäinen vertailu osoittautui hyvin haastavaksi, johtuen mm. siitä, että eri hävikkitutkimuksissa on voitu käyttää erilaisia tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmiä, hyvin erikokoisia otantoja, hävikkimäärät on esitetty eri yksiköissä (paino, rahallinen arvo, elintarvikkeiden sisältämä energiamäärä) ja hävikkiin on laskettu kuuluvaksi erilaisia ruokajätetyyppejä (esimerkiksi kuoret, perkeet, luut yms. ovat toisissa tuloksissa mukana ja toisissa eivät). Hävikin määriä voidaan mitata mm. seuraavilla tavoilla: jäteastioista kerätään näytteitä, joiden sisältö lajitellaan ja punnitaan, tutkimukseen osallistujat keräävät poisheitettävät ruoat erilleen muusta jätteestä ja tutkijat noutavat ruokajätteet analysoitaviksi tai tutkimukseen osallistujat itse erittelevät, punnitsevat ja kirjaavat ylös tutkimusaikana syntyvän hävikin. Mittausten sijaan ruokahävikin syntymääriä voidaan myös laskea tai arvioida esimerkiksi ruoan saatavuudesta, kulutuksesta, jätteen määristä ja koostumuksesta kerättyjen tilastotietojen tai asiantuntija-arvioiden sekä aiemmin julkaistujen ruokahävikki- tai biojätetutkimusten perusteella. Hävikin mittaamiseen ja arviointiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joten hävikkitutkimusten tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti ja niitä voidaan usein pitää vain suuntaa-antavina arvioina. Ruokahävikkiä vaikuttaa syntyvän eniten kotitalouksissa, joiden hävikistä löytyi myös eniten tutkimustietoa. Tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Useimpien jäteanalyysien mukaan jätteenkeräyksen kautta hävitetään ruokaa noin 50-65 kg/hlö/v. Jos otetaan mukaan muut jätteen hävitystavat, päästään hieman suurempiin lukuihin. Useimmat esitetyt arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat välillä 10-20 % kotitalouksien ruokaostoista. Ravitsemuspalveluissa syntyvästä hävikistä julkaistut tutkimukset ovat vielä vaihtelevampia ja niiden perusteella ei voida laatia arvioita ravitsemuspalveluiden keskimääräisestä ruokahävikistä. Päivittäistavarakaupoissa, etenkin suurissa marketeissa, ruokahävikki vaikuttaa olevan prosentuaalisesti selkeästi pienempää kuin kotitalouksissa. Suuren elintarvikkeiden läpivirtausvolyymin vuoksi jo muutaman prosentin hävikki kaupoissa tarkoittaa huomattavan suurta poisheitettyä elintarvikemäärää. Sekä kotitalouksissa että kaupoissa hävikistä suurin osa näyttää useimpien tutkimusten mukaan koostuvan tuoreista vihanneksista, hedelmistä, lihasta ja leipomotuotteista. Eri julkaisuissa esitetyt eri tavoin määritetyt arviot koko elintarvikeketjun aikana syntyvästä hävikistä vaihtelevat viidenneksestä jopa puoleen kaikesta saatavissa olevasta ruuasta.

This literature review deals with food waste, its sources, reasons and reduction options. The main focus is on avoidable food waste. The aim of this study was to find out what kind of methods have been used to study food waste in the whole food marketing system and what are the pros and cons of different methods. Another goal was to examine the amount of food waste and its variation between different stages of the food supply chain, different food groups, and different countries. The goal was also to study which aspects affect the amounts of food waste and what kind of measures have been proposed and successfully used to reduce and prevent wastage of food. Production of food that is lost in the food supply chain causes remarkable unnecessary environmental impacts which could be quite easily avoided if the wastage of food was considered being a problem and more attention was paid to prevention of food waste in the whole supply chain. It was noticed that comparison between food waste studies is very challenging and in some cases even impossible. Different methods (waste analysis, food diaries, questionnaires) and sample sizes can be used to quantify the amount of food waste. The amounts of food waste can be presented in different units (kg, kcal, monetary value) or food waste can include different types of food material (peels and bones are included in some studies and excluded in others) in different studies. The following methods can be used to measure the amount of food waste: collect and analyse of samples from waste bins, participants separate their food waste from other wastes and food waste is then collected and analysed by the researchers or the participants by themselves weigh and report the amounts of food waste generated during a certain period of time. In addition to measuring it also possible to calculate or estimate the amounts of food waste based on statistic data on availability and consumption of food and amounts and composition of wastes or interviews with experts as well as previously published studies on food or organic waste. Measurement and estimation of the amounts of food waste is associated with a lot of uncertainty factors and therefore it is recommendable to assess the results of food waste studies critically and consider them only as indicative estimates of the true amounts of food waste. It seems that most of food waste is generated in households. Most of the results of household food waste studies aren't however directly comparable. According to most household waste analysis about 50 - 65 kg of food per year is disposed through waste collection. Most values of the percentage of wasted food fall between 10 and 20 % of food purchased into households. Studies on wastage of food in food service institutions are even more variable and it is not possible to assess the amount of food that is wasted in food service institutions on the grounds of published studies. It seems that clearly lower percentage of food is lost in retail, especially in bigger super- and hypermarkets, than in household level. Retail stores however handle very large volumes of food so even a loss of only few percentages equates remarkable amount of avoidable food waste. At both household and retail level most of avoidable food waste seems to consist of fresh vegetables, fruit and bakery products. Depending on reference estimates on the total amount of food loss in the whole food marketing system vary from 20 to over 50 % of all food produced or available for human consumption.