Luke
 

Reducing crude protein content with supplementation of synthetic lysine and threonine in barley - rapeseed meal - pea diets for growing pigs

Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science|Agricultural Research Centre of Finland|The Scientific Agricultural Society of Finland
1993
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.

Pysyvä osoite

URI

Tiivistelmä

Lihasikojen kasvatuskokeessa tutkittiin dieetin raakavalkuaispitoisuuden alentamisen ja synteettisen lysiini- ja treoniinitäydennyksen vaikutuksia tuotantotuloksiin ja teuraslaatuun. Yhteensä 120 sikaa, joista puolet imisiä ja puolet leikkoja, jaettiin neljään yhtä suureen ryhmään. Siat pidettiin kolmen eläimen karsinoissa, joissa sukupuolet olivat erillään. Rajoitettu iänmukainen ruokintanormi oli 1,2-3,0 ry/sika/pv. Sikojen keskimääräinen alkupaino oli 25,5 kg ja loppupaino teuraaksi lähetettäessä 105,0 kg. Vertailuryhmän rehuseos koostui ohrasta, rypsirouheesta, herneestä sekä kivennäis- ja vitamiiniseoksesta ja sisälsi raakavalkuaista 179 g/ry (sulavaa raakavalkuaista (SRV) 141 g/ry). Kolmen koeryhmän dieeteissä vähennettiin rypsirouheen ja herneen osuutta lineaarisesta, mutta rehuseosten lysiini- ja treoniinitasot pidettiin samana synteettisen lysiini- ja treoniinilisäyksen avulla (lysiiniä 9,0 g/ry ja treoniinia 5,9-6,4 g/ry). Dieettien raakavalkuaispitoisuus oli 160, 140 ja 122 g/ry (SRV 126, 111 ja 97 g/ry). Raakavalkuaispitoisuuden alentamisella ei ollut vaikutusta sikojen päiväkasvuun tai rehuhyötysuhteeseen, kun dieetin lysiini- ja treoniinimäärät pidettiin samana. Valkuaispitoisuuden alentaminen heikensi kuitenkin suoraviivaisesti sikojen teuraslaatua. Selkä- ja kylkisilavan paksuus kasvoi ja lihan osuus koko ruhossa sekä sen arvokkaissa osissa väheni. Käytännössä erot olivat kuitenkin varsin pieniä valkuaistasoon 140 g/ry asti. Leikkojen tai imisien välillä ei havaittu eroja päiväkasvussa tai rehuhyötysuhteessa, mutta leikkojen teuraslaatu oli selvästi heikompi kuin imisien. Kokeen tulosten perusteella rehun raakavalkuaispitoisuutta voidaan alentaa ainakin 20 %, kun dieetin aminohappokoostumusta samalla täydennetään sopivasti synteettisen lysiinin ja treoniinin avulla. Samalla vähennetään myös virtsan ja sonnan mukana vapautuvan typen määrää. Menetelmän käyttö on kuitenkin käytännössä riippuvainen eri rehukomponenttien hintasuhteista

ISBN

OKM-julkaisutyyppi

A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Julkaisusarja

Agricultural Science in Finland

Volyymi

2

Numero

2

Sivut

Sivut

117-123

ISSN

0789-600X

DOI