Biopohjaisten eristemateriaalien LCA : Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -projektin TP3:n tutkimusraportti

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin elinkaarianalyysimenetelmää (LCA) käyttäen kuuden eri eristemateriaalin tuotantoketjun ympäristövaikutuksia ns. kehdosta tehtaan portille. Menettely sisältää kaikkien raaka-aineiden hankinnan ja valmistuksen sekä näiden kuljetukset ketjun eri vaiheissa, kulutetun verkkosähkön ja muun energian tuotannon, tuotannossa syntyvien jätteiden käsittelyn sekä itse tuotteen tuotantoprosessin siihen pisteeseen, kun valmis tuote lähtee tehtaan portilta eteenpäin. Tutkitut eristemateriaalit olivat selluvilla, kutterinlastu, irtoturve ja irtorahkasammal sekä levytuotteina turve ja turve-rahkasammal-sekoite. Ympäristövaikutuksista tarkasteltiin fossiilista ilmastovaikutusta, primäärienergian kulutusta, uusiutuvien materiaalien kulutusta sekä vesijalanjälkeä. Lisäksi laskettiin ilmastovaikutus sille, että tuotteet käytöstäpoiston jälkeen käytetään energiantuotannossa ja niillä korvataan jyrsinturvetta. Toiminnalliseksi yksiköksi valittiin neliö eristettä, jonka lämmönläpäisykerroin on 0,17 W/m2K. Lämmönläpäisykertoimen valinnan perustana on Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä, jossa ulkoseinän kertoimen vertailuarvoksi on asetettu 0,17 W/m2K. Selvästi pienin fossiilinen ilmastovaikutus ja primäärienergiankulutus oli selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on valmiiksi kuivaa ja sen prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Lisäksi raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista eikä sille laskennassa kohdisteta lainkaan alkuperäisen paperin valmistuksen ympäristövaikutuksia. Vastaavasti kutterinlastulle, joka on höyläyksen vähäarvoinen sivutuote, kohdistetaan käytetyn taloudellisen allokoinnin mukaisesti vain hyvin pieni osa höyläsahatavaran tuotannon ympäristövaikutuksista. Suurimmat ympäristövaikutukset olivat turve- ja rahkasammallevyillä. Niiden valmistus on energiaintensiivistä, mutta on huomioitava, että valmistus tapahtui koetuotantona eikä prosessia ole vielä energiankäytön suhteen optimoitu. Valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyi energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Energiankulutus oli kaiken kaikkiaan selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä. Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat selvästi pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta merkittävä osa muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella. Vesijalanjälki oli kaikilla tuotteilla pieni. Käytetty AWARE-menetelmä huomioi vesivarojen maantieteellisen niukkuuden, jota Suomessa ei juurikaan ole.