Vuosikymmenen viilein kasvukausi

Kasvukausi 2008 yllätti viileydellään. Kuluva vuosikymmen on totuttanut meidän lämpimiin kesiin. Vuodesta 2000 lähtien kaikki kasvukaudet ovat olleet viime vuosisadan pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpiä. Sää on vaihtelevaa, ja viileä kasvukausi 2008 toteutti peltokasvien viljelyssä vaihtelevien lämpöolojen riskit. Päättynyt kasvukausi oli lämpöoloiltaan normaali maamme lounaisimmassa nurkassa. Mitä pohjoisemmas tultiin, sitä enemmän jäätiin lämmön suhteen jälkeen paikkakunnan keskiarvosta. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kertyi nyt lämpösummaa vain hieman yli 75-85 prosenttia siitä, mitä tavallisesti on kertynyt tämän vuosikymmenen aikaisempina vuosina. Mitään ennätyksellisen kylmästä kesästä ei kuitenkaan nyt ole kysymys. Esimerkiksi vaikea katovuosi 1987 oli aivan selvästi kulunutta kasvukautta viileämpi. Viljelykasvien vaatimalle kasvuajalle tehoisa lämpösumma on huomattavasti kalenteripäiviä tarkempi mittari. Aikaiset monitahoiset ohrat tarvitsevat kylvöstä keltatuleentumiseen noin 790-maaseutukeskus Kaksitahoisten ohrien vaatimus vaihtelee välillä 880-960. Aikaisimpien kaurojen lämpösummavaatimus on 910- 930 astepäivää. Myöhäisimmät meillä Suomessa viljellyt kauralajikkeet vaativat 990-1020 astepäivää. Kevätvehnistä aikaisimmat selviävät 960 astepäivällä. Viileä kasvukausi siirtää viljojen tuleentumisen ja korjuun myöhäiseen syksyyn. Nyt syykuun loppuun mennessä kertynyt lämpösummamäärä on vuosina 2000-2008 saavutettu keskimäärin jopa elokuun puolenvälin tienoilla. MTT antaa lajikekokeiden perusteella suosituksia eri vyöhykkeille sopivista lajikkeista. Suosituksissa pyritään varovaisuuteen ja viljelyvarmuuden korostamiseen. Useimpina vuosina suositeltua myöhäisempienkin lajikkeiden viljely onnistuu. Niihin sisältyy myös kuitenkin riski, joka viileinä kasvukausina realisoituu myöhäisenä korjuuna, heikkona laatuna ja suurina kuivatuskustannuksina.