Investointitukijärjestelmän ohjausvaikutukset maatalouden investointeihin

Abstract

Suomen maatalouden kilpailukyky kärsii korkeista tuotantokustannuksista, mikä johtuu toisaalta epäedullisista luonnonoloista, toisaalta kilpailijamaihin nähden pienistä tuotantoyksiköistä. Tuotantorakennetta parannetaan maatalouden investointitukijärjestelmän avulla. Investointituen merkitys on korostunut EU-aikana, sillä maatalouden kannattavuusnäkymät ovat niin heikot ja epävarmat, että ilman tukea investointeja ei olisi juuri mahdollista tehdä. (Maatalouden investointipolitiikka on ohjauskeino, jolla on monia yhteiskunnan ja viljelijöiden näkökulmasta asetettuja tavoitteita.) Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan investointitukijärjestelmän sekä muiden investointeihin vaikuttavien tekijöiden vaikutuksia maatalouden investointeihin. Tuotannon jatkamisen näkökulmasta investoinnit ovat välttämättömiä. Esille on kuitenkin tullut rajoitteita, jotka estävät järkiperäisiä investointeja. Lypsykarjatiloille asetettu maitokiintiövaatimus ja sikatiloille asetettu rehuomavaraisuusvaatimus ovat tutkimuksen mukaan tärkeimmät investointituen saannin esteet. Myös investoinnille asetetuilla kokovaatimuksilla ja viljelijän iällä on merkitystä investointituen saannille. Tutkija Taneli Rytsän tekemä tutkimus perustuu 372 sika- ja lypsykarjatilalle tehtyyn postikyselyyn. Kyselyn mukaan tärkeimpiä perusteluita investoinneille ovat työolosuhteisen parantaminen, tuotantokustannusten alentaminen ja tulotason nostaminen. Tärkeimmät perusteet investoinnista pidättäytymiselle ovat liian suureksi koettu riski ja epävarmuus, riittämättömäksi koettu investointituki ja se, että nykyinen tuotantoyksikkö katsotaan riittävän suureksi. Investoinnin esteitä ovat myös tarvittavan lisäpellon ja maitokiintiön riittämätön tarjonta. Maitokiintiökaupan hallinnolliseen hintaan myytävien kiintiöiden tarjontaa pidetään liian pienenä, ja vapailla markkinoilla tarjottavien kiintiöiden hintaa vastaavasti liian kalliina. Tutkimuksessa selvitettiin myös investointien rahoitusta. Tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat maatalouden tulorahoitus, lainat, avustukset ja metsätalouden tulot. EU:n maatalouspolitiikan muutokset (Agenda 2000) ja maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen (alkava WTO kierros) kasvattavat vaatimuksia maatilojen kilpailukyvylle. Siksi maatalouden investointituella tulee myös jatkossa olemaan keskeinen merkitys maatalouden investointien ylläpitäjänä ja kilpailukyvyn kehittäjänä.

After Finland joined the EU the need for improve the competitiviness of Finnish farms grew drastically. Production costs are higher in Finland than in the other EU countries due to climatic conditions and inefficient farm structure. Developing the structure of agriculture is considered a necessary precondition for the improvement of competitiviness. Thus, an important objective of agricultural policy is to increase the size of farm enterprises. The most important policy instrument for structural development is the investment aid. The programmes for investment aid consist of support part-financed by the EU included in the EU programmes, nationally financed investment aid, and the start-up aid for young farmers. The investment aid programmes contain various kind of requirements for the investing farms. There is also variation in the type of aid and the requirements between different regions and production lines. The aim of this study is to analyse how the investment aid directs investments between different dairy and pig farms. Investment aid plays an important role in agriculture due to the low return on capital in agricultural investments. Directing of the investment aid takes place through the criteria and restrictions of the investment aid scheme. This report also analyses the internal, external and regional factors that influence the investments in agriculture. The data were collected by questionnaires from 372 dairy and pig farms, which lie in the support areas A, B, C1 and C2. The data were analysed by means of a parametric t-test and with a non-parametric Mann-Whitney U-test. Different kinds of distributions were also used. According to the results, the most important motives influencing the investments were reducing the production costs (29%), improving work conditions (28%) and higher income level (24%). On the other hand the most important reasons not making investments were risk and uncertainty (28%), adequate current production (19%) and inadequate subsidy (15%). Investments were financed mainly by means of agricultural incomes (39%) and loans (27%). The main restrictions for investment subsidy were inadequate milk quota in milk production (18% of dairy farms) and inadequate sufficiency in feed in pigmeat production (7.2% of pig farms). Also, the size requirement of the production building was an essential restriction.