Eläintautiriskien ekonomiaa

Abstract

Eläintautipurkaukset ja niiden esiintymiseen liittyvä riski aiheuttavat kotieläintuottajille kustannuksia. Siten Suomen eläintautitilanne vaikuttaa kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyyn. Lisäksi viimeaikaiset eläintautikriisit ovat lisänneet kuluttajien mielenkiintoa eläinten terveyteen. Samalla on lisääntynyt taloudellisen tiedon tarve eläintautiriskien hallinnasta. Tämän raportin tavoitteena onkin luoda katsaus eläinten terveystaloustieteessä käytettyyn teoreettiseen taustaan ja niihin tutkimusmenetelmiin, jotka soveltuvat eläintautien talousriskien tutkimiseen Suomessa. Eläintaudit voidaan jakaa yleisyytensä perusteella endeemisiin ja eksoottisiin eläintauteihin. Endeemiset taudit nostavat maatalouden tuotantokustannuksia, joten tehokkaasti toimivilla markkinoilla ne voivat heikentää kuluttajien hyvinvointia. Myös eksoottiset eläintaudit voivat korottaa tuotantokustannuksia. Niiden merkittävin taloudellinen vaikutus liittyy kuitenkin yleensä taudin aiheuttamaan kysyntä- tai tarjontashokkiin, joka voi vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti sekä tuottajien että kuluttajien hyvinvointiin. Eläintautiriskien hallintaan liittyykin moraalisia ongelmia, sillä kaikilla ryhmittymillä ei välttämättä ole taloudellista kannustinta tautiriskin torjumiseksi. Stokastinen simulointi soveltuu eläintautiriskien mallintamiseen, sillä taudin vaikutukset voivat vaihdella huomattavasti. Eläintautien vaikutukset ilmenevät tilatasolla, minkä vuoksi tautiriskien hallintaa on tärkeää analysoida sekä tapauskohtaisesti että toimialan kannalta. Lisäksi eläintautiriskien hallinnassa taudin leviämisestä ajan kuluessa saatava tieto voi olla arvokasta, mikä kannustaa dynaamiseen mallintamiseen. Eläintautiriskien hallinnassa päätökset on usein tehtävä ennen kuin tauti on levinnyt tilalle. Riskin hallinnan tueksi tarvitaankin päätöksentekosääntöjä, jotka sopeutuvat tautitilanteen muuttumiseen. Lisäinformaation merkityksen huomioivia tutkimusmenetelmiä, kuten dy-naamista ohjelmointia on käytetty endeemisten eläintautien aiheuttamien riskien tutkimi-seen, mutta eksoottisten eläintautien kohdalla tällaiset sovellukset tekevät vasta tuloaan.

Animal health economics is a rather new but increasingly important area of agricultural economics. This report describes most common methods and underlying economic theory that are used to study animal health related economics problems. Furthermore, the paper aims at developing background for a model that can be used to model economics of conta-gious animal diseases in Finland. Animal health disorders often cause losses for producers, consumers and society. Direct losses due to an animal disease are borne by factors such as decreased production efficien-cy, measures applied to cure the animal or eradicate the disease, or lost value of animal. On the other hand, indirect losses can be borne by market failures when restrictions on inter-national trade are forced or risk management procedures are applied. Consequently, animal diseases may have both negative and positive economic effects on interest group in questi-on. This raises moral hazard, since all the individuals may not have incentives to apply risk management measures properly Contagious animal diseases involve a great deal of variation due to random behaviour of disease agents. Therefore, is stochastic and dynamic simulation a flexible approach for modelling contagious animal diseases. The method involves solving the problem numeri-cally with method such as Monte Carlo Markov Chain simulation. Furthermore, animals, herds or fractions of them may be divided into classes corresponding their disease status and making the model empirically tractable. The model results 'what if'-scenarios under certain constant disease control policy. Risk management decisions for an animal disease are often made in advance when no in-formation is available on future development of the disease. Economists would be able to define decision rules for risk managers such that both present and future decisions are op-timal. Hence, the rules would adjust to current disease situation and would observe the value of additional information in decision making. Recently, some effort have been made to include such rules not only into endemic but also into exotic animal disease models.